Lastenjuhlat – kilpavarustelua or not?

Olen järjestämässä poikani ihan ensimmäisiä syntymäpäiviä muutaman viikon kuluttua. Mitään isoja juhlia ei ole tiedossa, vain lähin perhe ja kummit. Siitäkin huolimatta erilaiset tarjoiluideat välähtelevät mielessäni aina vähän väliä.

Selailin taannoin kakkutarvikeliikkeiden sivuja, tarkoituksena löytää jokin kiva kakunkoriste. Ajattelin, että voisin päästä helpolla jos löytäisin jonkun kivan koristeen, niin kakun koristeluun ei tarvitsisi muuten nähdä niin paljon aikaa ja vaivaa. Tarjoiltavien valmisteluun kun saa uppoamaan aikaa ihan riittävästi jo muutenkin, vaikka menisi ihan minimikattauksella.

Sivuja selatessani jokseenkin tyrmistyin erilaisten koristeiden ja oheistarvikkeiden määrästä. Löytyi jos jonkinlaista teemaa ja niihin kaikenlaista tavaraa maan ja taivaan väliltä. Jopa piñatat ovat nähtävästi rantautuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin. Voi toki olla että nekin on jo vanha juttu, sillä itsehän olen vasta aloittelemassa tätä lastenjuhlien järjestämisen riemua.

Koristeiden lisäksi toki tarjottavienkin pitää olla mahdollisimman näyttäviä tai erikoisia. Kakun pitää olla viimeisen päälle teeman mukaisesti koristeltu ja kuppikakut tai cakepopsit hienosti omissa telineissään.  Jos joku kehtaa karkkeja tai sipsejä vielä juhlissa tarjoilla, niin niitä varten löytyy omat kartonkipikarit. Pääsääntöisesti pikarit täytetään lastenjuhlissa kuitenkin hedelmillä, jotta lapset eivät saa liikaa makeaa.

Taaperoikäistä isompien lapsien juhlia ei kuulemma edes kehtaa järjestää kotona. Juhlat pitäisi järjestää sisäleikkipuistossa, eläintarhassa, tai mitä kummallisimmissa paikoissa. Sanomattakin on selvää, ettei tällaisten juhlien järjestäminen voi olla kovinkaan edullista. Onneksi on sitten taas vuosi aikaa säästää niihin seuraaviin juhliin.

Onko lastenjuhlat aina olleet yhtä kaupallista kilpavarustelua? Mitä tapahtui niille perinteisille syntymäpäiväjuhlille, missä oli tarjolla äidin itse tekemää kakkua, mokkapaloja, karkkia ja sipsejä? Koristeeksi riitti ihan tavalliset ilmapallot ja ehkä serpentiini. Vai onko sitä ollut lapsena vain niin sinisilmäinen, ettei tiennyt sen olevan samanlaista kilpavarustelua jo silloinkin?

Onneksi oma pikkusankari on vasta synttärijuhlataipaleensa alussa, ja toistaiseksi luulisi kelpaavan äidin kotona järjestämät, tavalliset juhlat aivan mainiosti. Toki erilaisia teemoja ja muita juttuja on varmasti hauska järjestää, mutta kaikkea kohtuudella, eikö?

Kauhulla odotan kuitenkin niitä tulevia vuosia, kun joudun tuntemaan valtavaa painetta lapsen synttäreiden järjestämisestä. Onneksi siihen on kuitenkin vielä aikaa.

Minkälaisia lastenjuhlia teillä on ollut tapana järjestää? Tai onko teillä kokemuksia kilpavarustelun aiheuttamasta ryhmäpaineesta, lapsenne epäsuosioon joutumisen uhalla?

Saatat tykätä myös näistä

12 kommenttia

  1. Meillä on järkätty vasta kahdet juhlat ja poika on onneksi niin pieni, ettei odota mitään kummoista. Juuri pari viikkoa sitten olleiden juhlien jälkeen totesin, että onneksi ei tarvitse vuoteen järjestää synttäreitä, vaikka ihan perusmeiningeillä (juurikin mokkapala-linjalla) mentiin. Tykkään leipoa, mutta juhlien emännöinti ei ole mun heiniä. (Postaus synttäreistä löytyy muuten täältä http://kuvastimeni.blogspot.fi/2016/01/syntymapaivalaulu.html)

    Katselen osittain ihmetellen, osittain ihaillen muiden kuvia Frozen-teemajuhlista sun muista ja mietin kuinka joku jaksaa ja pystyy sellaiseen. 😀

    1. No sulla on aikalailla samoja mietteitä sitten kun mullakin! Kiva nähdä välillä ”tavallisia” juhlia myös, eikä pelkästään sellaisia missä kaikki on vimpan päälle laitettu. Vaikka onhan niitä toki ihana katsella, kun kaikki on niin kaunista. En myöskään ymmärrä miten joku jaksaa ja ehtii, pisteet siitä! Itsellänihän kävi myös ajatus siitä että osan tarjottavista hankkisi valmiina. Saas nähdä mihin päädyn.. 🙂

  2. Meillä järjestellään juuri kahdeksanvuotisstnttäreitä eli kokemusta löytyy. Nettikauppojen perusteella ei kannata vetää liian suoria johtopäätöksiä. Kyllähän kaikkea myydään mutta ostaako niitä oikeasti kovin moni, onkin eri juttu. Ihan tavallisia herkkuja tarjoillaan, kakkua, mehua, dippivihanneksia ja vastaavia. Pinjatan lapsi halusi tänä vuonna kun oli nähnyt sellaisen jossain. Askartelin sen itse. Muuten mennään ihan perinteisellä kaavalla. Ja niin on menty ystävien ja koulukavereidenkin juhlissa. Teemasynttärit saa järjestettyä ostamalla kuvalliset servietit ja kertakäyttöastiat, ne joutuu kuitenkin ostamaan joten sama vaiva. Kakkukuvia saa nykyään jo marketeista. Koristeita kierrätetään myös kavereiden kesken, ei niitä joka kerta osteta tai askarrella. Yhden kerran olemme olleet hoplop- synttäreillä vieraana. Vanhemmilla oli sellainen tilanne päällä etteivät halunneet kutsua kotiin ketään. Muutenkin olen kuullut että synttärit ulkoistetaan yleensä vanhempien jaksamisen ja viitsimisen takia, eikä siksi ettei lapsille kelpaisi kotijhlat.

    1. Kiitos kommentista mimmu! Kuulostaa siltä, että teiltä tosiaan kokemusta aiheesta löytyy. Kiva kuulla näkemyksesi asiasta! Olet varmasti ihan oikeassa siinä, että edullisesti ja helpostikin saa tehtyä teemaa ja muuta hauskaa. Tarkoitukseni ei ollut tyrmätä kaikkia teemajuttuja ja koristehommia, tottahan niitäkin saa ja pitää olla! Voi olla että tekstini tuli ulos hieman kärkkäästi, kun viimeaikoina silmään on osunut vain viimeisen päälle tehtyjä kekkereitä ja sitä kaupallista krääsää kun oli tarjolla ihan loputtomiin… Kaikki tyylillään, tietenkin. 🙂

  3. Meillä vietettiin ensimmäiset ”kaverisynttärit” nyt syksyllä, tytön täyttäessä 6v. Likka oli käynyt eskarikavereitten juhlissa ja toki hänelle jo muodostunut se kuva että ”Frozen-prinsessa-naamiaiset” pitää olla. Ja tietty ne vieraslahjat. Ajattelin että noh, ekat kunnon kaverijuhlat nii satsataan. Hommattiin vieraslahjapussukat prismasta, tuskaisesti väänsin sitä kermakakkua prsinsessa-tyylin mukaisesti. (btw lapset eivät aina tykkää kakusta, meillä piti melkein pakottaa maistamaan. ). Oli hienot prinsessalautaset yms, kämppä tiptop. Vieraat toivat oikeesti superhienot lahjat. (Yhtenä leikkinä oli lahjojen avaaminen musiikin kera, vähän niinku tuolileikki). Mutta. Juhlien jälkeen kyselin tytöltä mikä päivässä oli parasta. Lahjat, tarjoilut, leikit, muu ohjelma…näitä ei mainittu ollenkaan. Tytölle tärkeintä oli se, että kaverit tulivat kylään ja että saivat olla yhdessä ja pitää hauskaa.

    Meidän aikuisten pitäis varmaan ottaa tästä mallia. Ei se kyläilyn/juhlien pointti oo ne hienot puitteet. Päivänsankari tai yhdessäolo pitäis ykkösenä olla.

    (Toki ei haittaa jos siinä ohessa oikeen siistit juhlat ja makoisat tarjoilut järkkää) 😉 ja varsinkin ne lapsen ensimmäiset syntymäpäivät. On niissä se oma taika ja tärkeys. Niitä muistetaan 🙂

    1. Kiitos Heidi! Osuit ihan naulankantaan! Kiva kuulla ihan konkreettinen kokemus esimerkkinä. 🙂 Voihan se tietty olla, että jos teeman mukaan ei olisi menty, niin juhlien jälkeen se olisi ollut tytölle harmituksen kohde, mistäs sitä tietää! 😉

  4. Mä taas tykkään näpertää ja laittaa kauniisti kun on jotain juhlimisen aihetta. Vasta yhdet synttärit olen lapsilleni järjestänyt, mutta mä nautin siitä suunnittelusta ja koristeiden näpertelystä, kattauksen sommitteluista sekä erilaisten leipomusten tekemisestä. Musta se oli kivaa, ei missään nimessä pyri aillä mihinkään itseni nostattamiseen eikä se tarkoita että ”mokkapalasynttärit” olisivat mielestäni jotenkin huonommat. Jokainen tekee tyylillään 🙂

    1. Kiitos mielipiteestäsi Jenni! Tottakai jos haluaa, tykkää, ehtii ja jaksaa näpertää, niin mikäs siinä! Missään nimessä myöskään hyvin suunnitellut ja kauniisti toteutetut synttärit ei ole yhtään huono juttu. 🙂 Ja etenkin, jos näpertelet itse koristeita, niin vielä kunnioitettavampaa! Kaikilla ei riitä energia eikä mielikuvitus sellaisiin.

  5. Kyllä minusta tässäkin toisilla ampuu yli ja lujaa. Toki en sitä väitä etteikö ne kivoja kenties ole. Ei ne juhlat kuitenkaan koostu niistä koristeista. Meillä päin tytöillä on näkynyt se mm. hassuthatut, kauniit kampaukset ym. teemoilla. Pöytään on laitettu kertakäyttöliinat, mukit ja lautaset sävy-sävyyn. Ilmapalloja tai jotain pientä. Kyllä se ilo kahden tunnin aikana koostuu lapsilla siitä yhdessä olosta!

    Jos miettii ihan pikkuisen ihmitaimen syntymäpäiviä. En ole koristelut mitenkään teemalla, vain kodin laittanut kauniiksi juhliin. En ole myöskään koskaan käynyt pienen ”teema” juhlissa. Nyt pojan täyttäessä 5 v. hän haluaa olla Turtles ja se hänelle suotakoon. Eli varmaan meillä se näkyy nyt kakussa tai ja vihreissä kerta astioissa.

    Ärsyttävintä on kenties tänä päivänä se, että lapset pyytävät rahaa lahjaksi. Enää ei hiuspampulat ja karkkipussi käy. Pitää olla 10€ rahaa…

    1. Hei Satu ja kiitos kommentista! Taidetaan olla aika samoilla linjoilla noiden juhlien suhteen. Ja en siis ole ainoa, jonka mielestä joidenkin kohdalla juhlat menee överiksi. Pyytääkö tosiaan lapset nykypäivänä rahaa lahjaksi? Onpas ärsyttävää!

  6. Ensimmäistä kertaa löysin blogiisi, kun olit jättänyt kommentia mun blogiin, kiitos siitä. Kiva kun löysin, sillä blogisi vaikuttaa mukavalta ja opiskelet vielä tradenomiksi. Itse kun juuri sille alalle valmistuin! 🙂

    Tästä linkistä voit käydä lukemassa meidän pojan 1v. synttäreistä. http://meillaremontoidaanblogi.blogspot.fi/search/label/Syntt%C3%A4rit

    Aika tavallisella meiningillä siis meilläkin menty. Suunnitelmat oli kovat koska olen aina tykännyt juhlien järjestelyistä.. Mutta noh, se aika ei siis todellakaan riittänyt hienoihin koristeluihin yms. Ja vaikka kakku ei ollukaan ihan tavallinen kermakakku, ei siihen onneks mennyt kauheasti aikaa kun sinällään oli suhteellisen helppo tehdä. Sattumalta synttärit paisui isoiksi kun sukulaisia tuli omasta tahdosta käymään, mutta periaatteena on itsellä, että mummut ja papat ja kummit kutsutaan. Myöhemmin sitten myös niitä kavereita.

    Olen kanssasi kyllä samaa mieltä, että miksi synttäreiden järjestämisestä pitää tehdä koko ajan ihmeellisempää ja kovin kilpailtua. Kuulinkin tässä vähän aikaa sitten, että jotkut lapset olivat jopa haukkuneet synttäreillä olleita tarjoiluja ja sitä kun on juhlat pidetty vain kotona ja olleet ihan tavalliset. Haluan opettaa oman poikani niin, että hän tyytyy myös kotisynttäreihin. Pääasia, että muistetaan jollain tapaa!

    1. Moikka Krisu!

      Kivan näköiset synttärit, hauska että pystyitte yhdistämään vapun tarjoiluihin!

      Juuri niin on käynyt yleensä mullekin, että suunnittelen kovasti ja sitten huomaan viimehetkellä, että onpas muuten aikamoinen urakka.. 😀 Koska leipominen on kivaa ja kaikki muukin, mutta nyt on ihan pakko huomioida se että jaloissa pyörii yksi pieni taapero ja arkipäivät olen töissä.. Valmisteluaika jää siis tosi tiukille.

      Ja juuri tuo mun pelkona onkin, että lapsista tulee kokoajan vaan vaativampia ja nirsompia eikä kohta mikään enää kelpaa. Voi olla että ihan turha pelko, mutta näemmä sitä kuitenkin tapahtuu. Itse pyrin myös siihen, että poika kasvaa jalat maassa! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *