Maaliskuu 2017 kuvina

Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt jo tovi, sillä samat vanhat tekosyyt ovat jarruttaneet bloggaamista. Kiire, väsymys ja saamattomuus vaivaavat siis edelleen, eikä edes tuo ajoittain taivaalla pilkahdellut aurinko ole siihen vielä tarjonnut helpotusta. Toivon kuitenkin että vähintään nuo kaksi jälkimmäistä helpottuvat hieman sitä mukaa kun päivät pitenevät ja aurinko antaa ihan omanlaistaan energiaa.

Maaliskuussa ei varsinaisesti tapahtunut mitään uutta ja ihmeellistä, paitsi että suuntasin lenkkipoluille taas pitkästä aikaa. Kouluasioiden tiimoilta olisi voinut tapahtua paljon enemmänkin, mutta jostain syystä on ollut todella vaikeaa tarttua tuumasta toimeen – eikä pelkästään kouluasioissa. Kaikki aika ei ole silti mennyt ihan hukkaan, sillä opon kanssa keskustellessa päädyttiin siihen lopputulokseen että opinnäytetyön tekeminen alkaa olemaan kohta ajankohtaista, eikä valmistuminen ole ihan niin kaukana kuin olin alunperin ajatellut. Ajatus tuntuu jotenkin utopistiselta sillä olin itse ajatellut roikkuvani tuolla koulussa vielä opinto-oikeuteni viimeisiin hetkiin asti.

Siinä taisi olla tiivistetysti ne tärkeimmät uutiset tältä erää, seuraavaksi kurkataan minkälainen kuvasaalis jäi maaliskuun osalta haaviin. 🙂

Tein ensimmäistä kertaa porkkana-bataattisosekeittoa, ja oli muuten hyvää. Miesväki ei ollut asiasta ihan samaa mieltä, joten kovin usein ei tätä herkkua taideta valmistaa jatkossa.

Fetalla viimeistelty kanapastasalaatti sopan sijaan kelpaa muillekin, ja on yksi meidän perheen lempparisalaateista. Kun pasta on vielä täysjyväpastaa, niin tästä saa aika ruokaisan salaatin! Minimies poimi luonnollisesti joukosta pastan, fetan ja kanan ja jätti vihannekset lautaselle.

Ystävyys alkaa jo ihan pienenä, sillä jo monta kertaa ulkoillessa minityyppi on marssinut suoraan samanikäisen naapurintytön kotiovelle ja huhuillut tyttöä leikkimään. <3

Auto on tällä hetkellä ihan superkiinnostava paikka, siellä voisi viettää aikaa vaikka millä mitalla – missä tilassa hyvänsä.

Ps. Maaliskuussa taisi olla aika märkää, kun melkeen kaikissa kuvissa oli kuravaatteet päällä…

Uusia hankintoja oli isojen poikien sänky Ikean ihanilla lakanoilla varustettuna, sekä kirpparilta löytyneet 5 euron Niket jolla kelpaa tallustella kevään kuivemmilla keleillä.

Kun taapero saa puhelimen kouraansa ja ottaa selfien, niin tässä lopputulos. Miten näiden nassikoiden viihdyttäminen junamatkalla on aina vaan vaikeampaa?!

Aamukahvit on olleet taas suuressa roolissa, sillä täällä on taas jo muutaman viikon ajan herätty jossakin kello 4.00 – 5.00 välissä. Tämä on täydellinen deja vú viime kesälomaan…

Äitikin tarvitsee välillä vähän hemmottelua, kuten viikonloppujen iltadrinkki ja perjantain saunailta ihan yksikseen, oluen kera.

Food, food and more food. Aamupuuro sai ihan erityisherkkuja tuoreista vadelmista ja iltapalaksi maistuu edelleen parhaiten avokadoruisleipä.

Juoksulenkit ovat pikkuhiljaa taas palailemassa osaksi arkirutiineja. En edes muistanut kuinka hyvältä se tuntuu! Nyt vielä odottelen hieman valoisampia iltoja, niin on mukavampaa juoksennella vähän pidemmälläkin.

Näihin kuviin ja tunnelmiin jäädään tällä erää. Aurinkoista ja ihanaa huhtikuuta kaikille! 🙂

Continue Reading

Helmikuu 2017 kuvina

Vuoden lyhyin kuukausi on nyt takana päin. Maaliskuu antaa kivasti jo toivoa keväästä, vaikka juuri tällä hetkellä ulkona oleva räntäsade ei kovasti mieltä ylennä. Päivät on kuitenkin jo niin pitkiä, ettei töistä tarvitse tulla kotiin enää pimeässä – kuinka ihanaa!

Helmikuussa vietin pojan kanssa viikon talviloman, tein töitä ja opiskelin. Ja koska tekemistä ei ollut vielä tarpeeksi, niin päätin myös työntää lusikkani soppaan puolison teknologiasivuston osalta. Hulluutta? Ehkä. Toisaalta tuo kyseinen sivusto tarjoaa viestintäopiskelijalle melkoiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä, ja jos hyvin käy niin voin jopa rakentaa opinnäytetyöni kaiken tämän ympärille – mahtavaa! Plussana vielä yhteinen ”harrastus” tuon toisen puoliskon kanssa.

Siinäpä oli kuulumiset lyhyesti, nyt on aika kurkistaa minkälaisia kuvia sain aikaan helmikuun osalta. 🙂

Laskiaispullat oli ihan must have -herkku, jolla herkuteltiin kahtena viikonloppuna. Minityypille maistui pullasta vain kerma ja hillo.

Jatkuvan sairastelun seurauksena inspiroiduin tekemään pitkästä aikaa smoothien pakastimen antimista. Smoothie sisälsi ananasta, banaania, karhunvadelmaa, tyrniä ja trooppista sekamehua. Ei yhtään hullumpi!

Loman aikana kelit suosivat ja tuli vietettyä paljon aikaa ulkona. Suureksi harmiksi jouduin myös putsaamaan kahtena peräkkäisenä aamuna koirankakat pikkumiehen kengänpohjista, ja kolmantena päivänä vielä omistani. Siitä johtuen nyt on ihan pakko pyytää keräämään ne p*rkeleen kakat pois sieltä jalkakäytäviltä ja teiden varsilta! #koirankakkaraivo

”Lue pari kurssilistassa olevaa kirjaa ja tee niistä lyhyt kirja-arvostelu.” Helppoa, ajattelin! Mutta miksi ne kaikki kirjat on niin paksuja!? Tämä on edelleen to do -listalla.

Opettelin myös syksyllä käydyn Sisäisen laskennan -kurssin asiat taas uusiksi, sillä tentti vierähti aika kauas itse kurssista. Vielä samana päivänä ennen tenttiä olin ihan varma siitä etten pääse läpi koko tentistä, mutta kummasti sitä tekstiä tuli kuitenkin paperiin sillä H-hetkellä.

Välillä meilläkin osataan ottaa rennosti. Otettais vielä rennommin, jos toi kirja olisi jokin muu kuin koulukirja. 😉

Saimme mieheni veljeltä jouluna lahjaksi erilaisia erikoisoluita, jotka pistimme yksi kerrallaan testiin Netflix-iltojen ohessa.

Poika oli rakentanut omatekoiset portaat, jotta pääsisi kiipeämään sänkyyn. Olen melko varma että suoritus epäonnistui (ilman haavereita), mutta mm. tuosta johtuen meille saapuu tavallinen sänky piakkoin – jaiks!

Näköjään VAIN YHDEN talouspaperipalasen hakeminen voi osoittautua taaperolle vähän haasteelliseksi…

Lomalla kävimme vierailemassa Helsingin Kaupunginmuseon Lasten kaupungissa, josta voit lukea lisää täältä.

Näissä tunnelmissa jatkamme kohti uusia seikkailuja! Aurinkoista maaliskuun alkua kaikille. 🙂 <3

Continue Reading

2-vuotiaan elämää

Tammikuussa meillä vietettiin pikkumiehen 2v-synttäreitä. On ollut aika huikeaa nähdä miten paljon pieni ihminen voi kahdessa vuodessa kehittyä.

Vielä ensimmäiseen ikävuoteen asti tuo minimies oli todella rauhallista sorttia. Kävelemään lähdettiin vasta viime juhannuksen tienoilla, mutta sen jälkeen ei ole vauhti pysähtynyt lainkaan! Oikeastaan vasta nyt alkaa tuo pieni herra olemaan juurikin sellainen, kun olin kuvitellut hänestä tulevankin – vilkas ja iloinen pieni poika, jolla on aina pilke silmäkulmassa.

2 vuotta on samalla hieno ja todella raivostuttava ikä. Tässä vaiheessa ainakin meillä on opittu jo hurjan paljon sanoja ja lauseita, ja juttua tulee ihan taukoamatta. Jatkuvasti on vauhti päällä ja akrobaattisia taitoja pitää testailla milloin missäkin – usein huonolla menestyksellä.

Taapero haluaisi usein auttaa ja tehdä asiat itse, mutta melko alkeellisilla taidoilla vaikkapa murojen kaataminen kuppiin voi olla melko fiasko. Sitäkin on kokeiltu… Vaikka eihän sitä opi jos ei harjoittele, eikö niin?

Rattaissa istuminen on tylsää ja välillä sinne joudutaan menemään raivareiden kera, jos on kiire tai äitiä ei miellytä pikkuherran reittivalinnat. Myöskään kaupan kärryissä ei olisi enää yhtään kiva istua, paitsi niissä järkyttävissä autokärryissä mihin epätoivon hetkellä poikani kerran laitoin. Sen jälkeen niiden perään on alettu vinkumaan jo autossa matkalla kauppaan ”AUTOKÄRRYT, AUTOKÄRRYT – ON VAPAANA – AUTOKÄRRYT”. Niissä on vaan rasittavan pieni säilytystila jonka lisäksi ne on järkyttävän pitkät ja hankalat työntää. Odotan innolla sitä vaihetta kun lapsi suostuu joko laiskuuttaan istumaan niissä kärryissä tai kulkee mukana vetämättä hyllyistä kaikkea mihin ylettää.

Ruokaillessa syöttötuoli on jo vaihdettu juniorituoliin, ja lusikan lisäksi käyttöön on otettu haarukka. Yritin aluksi tarjota pojalle muovisia haarukoita, mutta nekään ei enää kelpaa. Essu ja ruokalappu on myös ihan vauvoille, eikä niitä saa puettua päälle aiheuttamatta ihan järkyttävää taistelua.

Päiväkodissa on kuulemma pinnasänky vaihtunut tavalliseen sänkyyn, ja odotan kauhulla sitä kun se joudutaan vaihtamaan meilläkin. Tällä hetkellä se on ainoa paikka missä se pysyy paikallaan! Olin ajatellut pitää pinnasänkyä niin kauan kun mahdollista, mutta kai se pitää vaan kohta vaihtaa. Onni on, ettei sieltä olla yritetty vielä kiivetä pois. Vielä. Mahtaako pikkumies pysyä tavallisessa sängyssään vai tuleeko sieltä aina pois uudelleen ja uudelleen? Jännityksellä jäämme odottamaan…

Edellä mainittujen lisäksi ei pidä unohtaa täysin puskista tulevia itkupotkuraivareita tai sitä kun ensin pyydetään jotain eikä sitten halutakaan, ja siitäkin pitää tehdä iso numero. ”BANAANIA! EI HALUU BANAANIA! BANAANIA!” Kaikki tämä koiran tunteikkaan ulvonnan säestämänä.

Raivareita tai ei – en silti vaihtais tätä pikkumiestä mihinkään. <3

Minkälaisia kokemuksia teillä on kaksivuotiaista ja millaisilla keinoilla niistä on selvitty? Kertokaa omat kokemukset kommentteihin!

Continue Reading

Tammikuu 2017 kuvina

Terveisiä sairaspedistä, JÄLLEEN! En halua edes tietää montako kertaa olen aloittanut uuden postauksen noilla sanoilla.

Tammikuu ei ole ollut terveyden kannalta kovin suotuisaa aikaa, sillä heti Loppiaisen jälkeen iski vatsatauti, ja nyt viimeiset kolme päivää olen kirjaimellisesti vain nukkunut (pl. illat sinnitellyt lapsen kanssa). Tänään oli ensimmäinen päivä kun tuntui siltä, ettei pää ehkä räjähdäkään. Flunssan lisäksi olen kärsinyt järkyttävästä migreenistä, joka on onneksi nyt väistynyt taka-alalle. Tänään ensimmäistä kertaa maanantain jälkeen päätinkin viettää päiväni sohvalla, sängyn sijasta.

Sairastelusta huolimatta tähän tammikuuhun on ONNEKSI mahtunut kuitenkin pari muutakin asiaa, joten sain kuitenkin koostettua myös tammikuun osalta pienen kuvapostauksen.

Tammikuussa pääsin vihdoin käymään suuhygienistillä, joka puunasi hampaat taas huippukuntoon.

Otimme myös ensimmäistä kertaa kokonaisen yön ”vapaata” siipan kanssa, ja suuntasimme 25 Years Of Dance -risteilylle fiilistelemään ja tapaamaan vanhoja tuttuja, ja hauskaa riitti! (Kiitokset äidilleni lapsi- ja koiravahtivuorosta. <3)

Sain vihdoin kirjoitettua arvostelun uudesta Honor 8 Pinkistä, jos et ole vielä lukenut sitä, niin löydät sen täältä.

Laivan hajuvesiosastolla törmäsin hassuun hajuvesipulloon. Voi olla, että tämä on hajuvesishoppaajille jo old news, mutta meikäläiselle ihan uusi löytö. Jäi silti vielä hyllyyn. 😉

Mikään ei huuda kevättä niin kovasti kuin tulppaanit!

Koira kävi ilmeisesti vähän kilpailunhaluiseksi ja alkoi kasaamaan omia leluja pojan lelujen viereen… 😀

Viikko sitten meillä juhlittiin pikkusankarin 2v-synttäreitä lähipiirin kesken. Juhlat sujuivat hyvin ja tarjottavat maistui. Tällä kertaa hitiksi taisi nousta puolukkamuffinsit valkosuklaakuorrutteella ja kinuskitäytteellä, nam! 🙂

Toivotaan, että helmikuu ja sen mukana tuoma valo tuovat hitusen lisää terveyttä tähänkin tupaan. Ihanaa viikonloppua kaikille! 🙂

Continue Reading

Lokakuu kuvina

Koko syksy on mennyt taas ihan hurjaa vauhtia, ja nyt loppuvuotta kohden meno vaan kiihtyy. Kalenteri täyttyy merkinnöistä vielä kiivaammin kuin vuoden aikana normaalisti, mutta onneksi meno taas rauhoittuu lähempänä joulua.

Tiesin jo etukäteen, että tästä loppuvuodesta tulee suhteellisen rankka. Olen onnekkaasti pystynyt opiskelemaan lähes täysin virtuaalisesti viimeiset 1,5 vuotta, mutta nyt kurssilistalle on kasaantunut kursseja joita ei ole mahdollisuutta suorittaa etänä. Otin tälle syksylle kaksi lähiopetuksena toteutettavaa kurssia, joten maanantaisin ja tiistaisin illat menevät koulussa. Onneksi näillä kursseilla on kuitenkin joitakin poikkeuksia, joten ihan joka viikolle ei välttämättä kouluiltaa osu ainakaan molemmille päiville.

Koulun lisäksi minun piti suorittaa töitä varten vartijakurssin toinen osuus, joka kesti puolitoista viikkoa. Voin vain sanoa, että onneksi pääsin eilen takaisin töihin. 😀

Mutta sitten itse asiaan: lokakuun kuvapostaukseen on kertynyt aika vähän kuvia, mutta eikös laatu korvaa määrän? 😉

kollaasi1

  1. Potalla on parasta istua suihku kädessä ja pleikkarin ohjain kädessä. Niin, ja tietty housut jalassa.
  2. Vartijakurssin voimankäyttökoulutuksen jälkeen oli paikat vähän hellänä ja ranteet mustelmilla.

kollaasi2

  1. Avokadoleivät on edelleen ehkä parasta ikinä. Harmittaa, että kuvan leivät onnistuin pilaamaan sitruuna-sormisuolalla ja pippurilla. Never again.
  2. Lokakuussa käytiin viikonloppuisin metsäretkillä. <3

kollaasi3

  1. Minimies sai ensimmäisen korvatulehduksen, joka meni onneksi aika helposti ohi. Kuvassa selviytymispakkaus. 🙂
  2. Pieni korvapotilas sammui kesken leikin lattialle – Kuomat jalassa. <3

kollaasi4

  1. …kun taapero löysi käyttöohjelaatikon.
  2. Pikkumies löysi myös vaatekaapin perälle jemmatut sukset, ja olisi ollut kovasti lähdössä jo hiihtelemään.

kollaasi5

  1. Sain mieheltäni perinteisen synttärilahjan, eli lahjakortin alusvaateliikkeeseen. Ihan vaan pari viikkoa ajoissa, sillä synttärit ovat vasta 9.11. 😀
  2. Taapero päätti kurottaa itselleen hedelmävadilta banaania, ja kuinkas sitten kävikään. Hyvästi Pentik.
  3. Se fiilis, kun illalla ei jaksa tehdä yhtään mitään. Näitä iltoja on ollut nyt viimeaikoina aika paljon.

Siinä oli taas pikainen kooste lokakuun tunnelmista, ei siis mitään kovin uutta ja ihmeellistä. 😉

Talvea kohti mennään – muistetaanhan pukeutua lämpimästi ja näkyä pimeällä!

Continue Reading

Syyskuu kuvina

Hyvää lokakuun puoliväliä! Syyskuusta on vierähtänyt jo näppärästi kaksi viikkoa, mutta koska ollaan VASTA seuraavan kuun puolivälissä, ajattelin ettei vielä ole liian myöhäistä koostaa syyskuun kuvapostausta. 😉

Syy hitaaseen postaustahtiin ja todella heikkoon sisältöön on edelleenkin kiire ja väsymys. Koulutehtäviä riittäisi jonoksi asti, mutta monena iltana olen niin väsynyt että teen nekin vasta sitten kun deadlinet hengittää jo niskaan.

Viimeiset pari viikkoa meillä on koko perhe sairastellut enemmän tai vähemmän, joista viimeisimpänä pojan korvatulehdus ja nyt sitten meikäläisen flunssa. Jes.

Ensi viikon illat oli tarkoitus viettää koulussa intensiiviviikolla, projektijohtamisen kurssilla. Nyt on kuitenkin sairastelu ja muut kiireet vieneet veronsa ja päätin jättäytyä pois kurssilta. Harmi sinänsä, sillä siinä olisi saanut viikossa yhden kurssin kokonaan suoritettua!

Siinä oli lyhyesti meidän kuulumiset, ei varsinaisesti mitään uutta. 😀

Huomasin, että syyskuun osalta oli kertynyt tosi vähän kuvia. Varmaankin edellä mainitut syyt ovat vaikuttaneet asiaan jonkun verran, mutta sain kuitenkin muutaman kuvan raavittua kasaan.

kollaasi1

  1. Jostain takavasemmalta yhtäkkiä alkanut uhmaikä koettelee välillä pienen pojan hermoja. Lattialle heittäydytään huutamaan välillä milloin mistäkin syystä.
  2. Huomasin yhtenä päivänä, että pannunalusiin oli purtu koloja. Nyt niitä on vielä lisääkin… Raukka ei saa ruokaa?
  3. Yksi sunnuntaipäivä vierähti Haltialan tilalla katselemassa elukoita. Kanat olivat kovin juttu heti traktoreiden jälkeen. Oli muuten lämmintä!
  4. Käytiin Verkkokauppa.comissa pyörähtämässä, ja samalla tutkittiin kattotasanteella olevaa hävittäjää.

kollaasi2

  1. Erään taloyhtiön edustalta löytyvä tuulimylly on ollut viimeaikoina meidän ykköskohde, kun ollaan käyty lenkillä anopin kanssa. ”MYLLY!” kuuluu pienen pojan suusta aina kun tuulimylly on näkyvissä.
  2. Tein pitkästä aikaa ”apinaevästä” eli myslipatukoita, kun tuolle pikkumiehelle on välillä vaikea keksiä tarjottavaa. Eivät kelvanneet nekään…
  3. Syyskuussa vietettiin monta viikonloppuaamua lenkin päätteeksi koirapuistossa.
  4. Eräänä iltana karvainen lapsi joutui harjattavaksi. Tässä saldo toisesta kankusta. Toista kankkua ei enää antanut harjata… Karvanlähtöaika. <3

kollaasi3

1. & 2. Imuri on pienen pojan paras ystävä. Odottelen sitä päivää, kun sitä oikeasti osataan käyttää. 😉

3. & 4. Anoppi oli käynyt poimimassa puolukoita! Onnekkaana sain siitä kokonaisen ämpärillisen, josta tein mm. muffinseja. Suureksi yllätykseksi muffinsit menivät kaupaksi myös miesväelle.

Siinä oli taas kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta. Palailemme asiaan viimeistään kuukauden päästä! Toivotaan, että arki tästä taas tasaantuu ja ehdin palailemaan myös blogin ääreen hieman tiiviimmin.

Nyt kääriydytään vilttiin ja nautitaan kynttilöistä ja pimeistä illoista, tunnelmallista lokakuun jatkoa! <3

Continue Reading

Elokuu kuvina

Loman jälkeinen arki on alkanut kiireisenä. Päivät vierii vauhdilla töissä ja illat menee kouluhommien parissa. Yöt on nukuttu huonosti ja aamuisin on herätty jo reilun kuukauden verran ennen viittä, joten väsymys vie osan tehokkuudesta. Juoksemassa en ole käynyt loman jälkeen lainkaan, sillä joinakin iltoina ei vain jaksa tehdä yhtään mitään. Koko kesän treenit meni ennen kouluhommia, ja nyt on pakko kääntää asiat päälaelleen, että asiat etenee.

Näistä syistä myös blogin kirjoittelu on jäänyt säälittävän vähälle, mutta eiköhän tässä saada asioita tasapainoon syksyn mittaan. Elokuun kuvapostaus on kuitenkin vihdoin saatu rustattua kasaan, ja tässäpä olisi meikäläisen lomakuukausi kuvien muodossa. 🙂

kollaasi1a

  1. Pieni ruokataiteilija taas vauhdissa. Tästäkö syystä amerikkalaisissa elokuvissa leikataan leivistä aina reunat pois? 😀
  2. Leikkipuiston parhaimpia juttuja on kaikki muu kuin leikkitelineet ja hiekkalelut.
  3. Elokuussa piipahdettiin ilmaisilla Lastenfestareilla. Ihan kiva reissu, mutta kivointa taisi olla matkan varrella näkyneet sorsat ja joutsenet.
  4. Loma oli hyvää aikaa sanoa hyvästit tutille. Siitä voit lukea lisää täältä.

kollaasi2

Säällä kuin säällä, loma oli loistavaa aikaa ulkoiluun. <3

kollaasi3

Lomalla tunnetusti myös syödään hyvin, ja tässä siitä muutama räpsy. Vasemmalla alakulmassa taidonnäyte broileripyöryköistä (:D), joiden taikina jäi HIEMAN liian löysäksi pelastusyrityksistä huolimatta. Maistuivat silti hyvältä, joten maku korvaa ulkonäön. 😉

kollaasi4

  1. Yhdet monista kirppislöydöistä! Koko setti taisi olla 6 tai 8 euroa, niin halpaa etten enää edes muista. Hyviä löytöjä kuitenkin.
  2. Junamatkalla tenttiin, johon en ollut oikeastaan valmistautunut. Läpi meni kuitenkin!
  3. Koira päätti taiteilla uuden designin suolatippapulloon.
  4. Sain yhden ikuisuusprojektin päätökseen! Kuvassa komeilevan hyllyn vahasin kovalla kiireellä pois alta ennen töiden alkua jo JOULUKUUSSA. Hyllystä oli kuitenkin hyllytapit hukassa enkä saanut aikaiseksi hommata uusia, joten se lojui vaivaiset 8kk meidän makuuhuoneessa odottamassa kasaamista…

kollaasi5

1. & 2. Todisteita opiskelusta. 😉

3. Pieni apulainen ollut taas kovasti vauhdissa. Porrasjakkara sai siirtyä parvekkeelle ja tuon folion käyttäminen on ollut muuten tosi mukavaa…

kollaasi6a

1. & 2. Vietettiin treffi-iltaa Classical Trancelations -konsertissa, jossa konemusabiiseistä oli tehty klassiset versiot. Oli muuten aivan huikea keikka!!!

3. & 4. Maailman helpoin lounas syntyy munakkaasta, ja maailman paras jälkkäri vohveleista. <3

kollaasi7

RUN, RUN, RUN. Viikkoa ennen puolimaratonia potkaisin varpaan kynnykseen ja luulin että se murtui. Hyvin sillä kuitenkin jolkotteli menemään, vaikka kipeä olikin.

kollaasi8

1. & 2. Juoksukuvat jatkuu! Nimittäin koko kesän juoksutreenit huipentui elokuun lopulla puolimaratoniin. Lopputulokseen sai olla tyytyväinen, sillä alitin tavoitteeni (2:10-2:20) ihan reippaasti ajalla 2:02:47. 🙂

3. & 4. Loppuun vielä varhaisten aamujen tunnelmia. <3

Hyvää alkanutta syksyä! 🙂

Continue Reading

Vinkkejä ja muistilista päiväkodin aloitukseen

Kesä alkaa olemaan loppusuoralla, ja kohta koittaa paluu sorvin ääreen. Vaikka lomaa on vielä reilu viikko jäljellä, on arjen aloitus pyörinyt jo paljon mielessä, lähinnä tuon pienen päiväkotilaisen suhteen.

Jos teillä palaillaan kesälomilta takaisin päiväkotiin tai kenties vasta aloitellaan päiväkotiarkea, kokosin tähän vinkkejä ja muistilistaa siitä mitä kaikkea kannattaa huomioida. 🙂

  • Syysvaatteet. Näillä keleillä tuskin tarvitsee muistuttaa, että ilmat kylmenevät kovaa vauhtia ja kohta on tarvetta välikausihaalareille ja muille syysvaatteille. Muista siis hommata välikausihaalari ajoissa, tai tarkistaa että kaapista löytyy sopivan kokoinen!
  • Kuravaatteet. Tämä on täysin makuasia, mutta itse olen varannut kahdet kuravaatteet, jotta niitä ei tarvitsisi roudata päiväkodin ja kodin välillä. Tarkista myös että mahdollisesti kaapissa olleet vielä mahtuvat päälle!
  • Nimikointi. Muista nimikoida kaikki vaatteet. Itse teen sen vielä vanhanaikaisesti kynällä, mutta kuulemma sellaiset tarrat ovat myös tosi käteviä.
  • Housujen jalkalenksut. Jos harrastat vaatteiden kierrätystä, kuten minä, kannattaa tarkistaa että ulko- ja kurahousujen jalkalenksut ovat vielä tallessa ja kunnolliset. Valmis ”reikäkuminauha” on kätevä, jos lahkeista löytyy napit jo valmiiksi!
  • Vaihtovaatteet. Meillä on ollut tapana pitää tarhassa 3x jokaista vaatetta vaihtovaatteena. Helppo tapa varmistaa että vaihtovaatteet aina löytyy, on pakata saman tien pyykkiin tulleiden tilalle tarhareppuun uudet.
  • Sisätossut. Näitä olen haalinut kaappiin jo ainakin pari kokoa eteenpäin, joten varmaan kevääseen asti pärjätään vaikka pieni kasvuspurtti tulisikin matkalla.
  • Vaipat ja Xylitol-pastillit. Muista ostaa valmiiksi paketti vaippoja ja Xylitol-pastilleja, ja muista nimikoida myös nekin!

Siinä oli varmaan useimmat mielessä pyörineet asiat, mitähän kaikkea vielä unohtui!?

Toivotaan, että elokuun lopulle riittäisi vielä muitakin kun sadekelejä. Meikäläinen jatkaa lomatunnelmissa vielä hetken, mutta toivotan kaikille arjen ahertajille tsemppiä syksyn alkuun! 🙂

 

Continue Reading

Heinäkuu kuvina

Taas on yksi kuukausi hiipinyt ohitse ihan huomaamatta. Vaikka koko heinäkuu vierähti töissä, niin onneksi arkeen on mahtunut vähän muutakin. Tässäpä teille siis heinäkuu kuvien muodossa. 🙂

Kollaasi1

  1. Brion puiset lelut on mieluisia leikkikaluja, hyvä ettei niitä tullut turhaan hamstrattua vain äidin iloksi.
  2. Tällainen pieni salamatkustajahiiri löytyi kassin pohjalta, kun palattiin mummulasta. Mitenköhän lie sinne joutunut…

Kollaasi2

  1. Note to self: jos otat kananmunan töihin evääksi, laita se rasiaan…
  2. Kotitekoiset lapsilukot saa kyytiä. Ens kerralla vahvempaa teippiä. 😉

Kollaasi3

  1. Yhtenä arki-iltana käytiin ihastelemassa Haltialan tilan eläimiä. Harmillisesti siellä oli joku moottoripyörätapaaminen samaan aikaan, joten kiertely jäi vähän puolitiehen.
  2. Aamulenkillä törmättiin jättiläistoukkaan, varmaan 10cm pitkä ja peukalon paksuinen. Viisaammat osaa kertoa lajin…

Kollaasi4

Yhtenä päivänä käytiin ihastelemassa lampaita. Bää!

Kollaasi5

Juoksuvarusteet saivat päivitystä lenkkareilla, kompressiosukilla ja shortseilla. Kyllä nyt kelpaa!

Kollaasi6

  1. Samsungin Gear VR sai vihdoinkin käyttöä, kun kokeiltiin pomminpurkupeliä. Yllättävän koukuttava ja sai kyllä pulssin nousemaan! Tässä vierähti yksi lauantai-ilta ihan kevyesti…
  2. Isä ja poika, käsikädessä. <3

Kollaasi7

  1. Testissä tällaisia. HartSport oli jees vaikkakin typerä annoskoko. Energiageeli pisti pakin sekaisin, ei jatkoon.
  2. Jonkun ravintoterapeutin mukaan lounaalla sopiva annos hiilareita olisi puolikkaan nyrkin kokoinen annos. Tuossako siis kahden päivän lounaslisuke? 😀

Kollaasi8

Paremmat annoskoot näissä ruuissa. 😉 Käytiin juhlistamassa kuudetta hääpäivää Woolshed Barissa ja elokuvissa. Oli muuten ihan loistavat pihvit!

Kollaasi9

  1. Aamukahvi ja villasukat. <3
  2. Töistä saatiin kesälahjaksi viiniä. En pistänyt pahakseni.

IMG_20160712_182929

Sellaisia tunnelmia koettiin heinäkuussa. Elokuu onkin meikäläisen lomakuukausi, joten katsotaan minkälaisia otoksia saadaan kuukauden päästä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, nauttikaa viimeisestä kesäkuukaudesta! 🙂

Continue Reading

Taaperoelämää

Siitä on jo jokin tovi, kun olen viimeksi kirjoitellut meidän kuulumisista muutenkin kuin kuukauden kuvakoosteen muodossa. Postaustahti on ollut muutenkin todella hiljainen, sillä arki tuppaa olemaan aika kiireistä aikaa.

Arkipäivät kuluvat töissä, missä olen viihtynyt ihan hyvin. Kivan työkaverin kanssa hiljaisetkin kesäpäivät kuluvat suhteellisen kivuttomasti, vaikka välillä tuntuukin siltä että voisi olla ihan muualla tekemässä jotain tuottavampaa. Työpäivän jälkeen meillä on suunnilleen seitsemään asti täysi meno päällä, kunnes käydään iltapalalle ja muihin iltatoimiin ennen pojan nukkumaanmenoa.

Juoksuohjelmani mukaisesti olen käynyt lenkillä 4krt viikossa, aina sen jälkeen kun poika on pistetty nukkumaan ja koti saatu siistiksi. Lenkin jälkeen harvemmin enää jaksaa tehdä mitään hyödyllistä, sillä suihkun jälkeen kello lähenee yleensä jo kymmentä. Välillä ehditään miehen kanssa katsomaan jotain Netflixistä ennen nukkumaanmenoa, toisinaan mennään suoraan iltapalan jälkeen nukkumaan.

Lepopäivinä yritän ottaa kiinni rästiin jääneitä kotitöitä ja koulutehtäviä, mutta suoraan sanottuna kouluhommat on kyllä jääneet vähän liian heikoille viimeaikoina. Mitään koulutehtäviä ei varsinaisesti ole rästissä, mutta kaikki meinaa jäädä vähän viimetippaan joten olisi syytä vähän skarpata.

PicMonkey Collage

Viikonloput ovatkin sitten taistelua ajankäytön kanssa. Toisaalta se olisi paras hetki siivota ja tehdä rästiin jääneitä kotitöitä, mutta sitten taas toisaalta mieluummin keskittyisi parempaan ajanviettoon pojan ja muun perheen kanssa. Toistaiseksi siivoilut on jääneet hieman vähemmälle, ja se kyllä näkyy. Uskon kuitenkin että perheen kanssa vietetty aika on paljon tärkeämpää kuin kodin siivous, kunhan homma ei lähde ihan käsistä. Nopealla arkisiivouksella iltaisin saa pidettyä kodin edes kohtuullisessa kunnossa, ja varsi-imurilla voi vedellä pahimpia villakoiria nurkista tarpeen tullen.

Puolitoistavuotias taapero

Pojalla tulee ensi lauantaina ikää kokonaiset 1,5 vuotta. Tämä aika on mennyt todella nopeasti, ja välillä on todella kummallista ja samalla niin ihanaa tajuta että hänestä on kasvanut jo leikki-ikäinen pikkumies. Juhannuksen tienoilla poika alkoi kävelemään jo joitakin metrejä kerralla, ja kun siitä vauhtiin pääsi niin jo noin viikon sisällä hän suhasi ympäri kämppää ihan omin jaloin. Ihan huimaa miten nopeasti tuo kävelyhommakin sitten lähti käyntiin, kun sille tielle lähdettiin!

Olen saanut todella ylpeänä hakea poikaa aina päiväkodista kotiin, kun siellä on kehuttu kuinka reipas ja hyväntuulinen pikkukaveri on päivän aikana ollut. Myös isommat lapset ovat aivan innoissaan meidän pikkumiehen leikkiseurasta, ja olen sivukorvalla kuunnellut kuinka he ovat tohkeissaan selittäneet meidän ”vauvasta” omille vanhemmilleen.

20160618_073934a

Meillä selvästi myös koetellaan nyt omia rajoja, ja kaiken kielletyn tekeminen on todella hauskaa. Olohuoneen pöydälle pitää kiivetä aina kun silmä välttää, ja sitten voitonriemuisena katsella sieltä kun jää kiinni itse teosta. Koiran vesi- ja ruokakupit kiinnostavat edelleen, ja joskus tuo sankari jää oikein odottamaan, että ehdin paikalle katsomaan kuinka kaikki vedet roiskitaan pitkin lattioita ja raksut kahmitaan suuhun.  Tähän pitäisi keksiä joku parempikin ratkaisu kuin nostaa aina kupit pöydälle, sillä pitäähän ne kuitenkin olla koiralle saatavilla…

Olen saanut myös huomata, kuinka näinkin pieni voi toimia todella suunnitelmallisesti. Yhtenä aamuna lapsi jäi olohuoneeseen kun menin vessaan, ja lähes välittömästi kuulin kuinka keittiön kaappi avattiin. Kun menin keittiöön katsomaan, oli kaapin ovi auki, mutta lapsi oli jo takaisin olohuoneessa. Poika nojaili tyytyväisenä myhäillen sohvaan, kädet sohvatyynyjen alla. Tilanne oli sen verran epäilyttävä että päätin kurkata tyynyn alle. Tyynyn alta löytyi eräs keraaminen tarjoilukulho, jonka ottamisen olin kieltänyt aiemmin jo noin sata kertaa, kuinka suunnitelmallista toimintaa ihan selvästi!

Poika ei osaa vielä kunnolla puhua, mutta osaa jo ihan huiman määrän yksittäisiä sanoja, kuten esim. auto, iskä, äiti, kenkä ja leipä. Iltapala-aikaan ja aamuisin minimies saattaa juosta keittiöön ja huutaa ”LEIPÄÄ”, joka on mielestäni jotenkin huvittavaa. Samoin iskän työhuoneen oven taakse saatetaan mennä huutamaan ”ISKÄ” ja paukuttamaan ovea, kyllähän siinä väkisinkin tulee hymy huulille. <3

20160621_190841a

Tällaisia kuulumisia meille tällä erää, katsotaan mitä kesä tuo vielä tullessaan.

Aurinkoista viikon jatkoa! 🙂

 

Continue Reading