Kesäkuu kuvina

Töttöröö! Täällä taas ollaan kuukauden kuvakoosteen merkeissä. Olin ajatellut tehdä seuraavaksi ihan ”normaalin” artikkelin, mutta koska jostain syystä aika menee niin supernopeasti niin tämä taitaa olla paremmin ajankohtainen.

En tiedä johtuuko kiireistä vaiko laiskuudesta, mutta ottamieni kuvien määrä tuntuu vaan kutistuvan. Juhannuksestakaan ei ollut yhden ainoaa kuvaa, huhhuh. Tämän verran sain kuitenkin raavittua kasaan. 🙂

Kollaasi1

  1. Raitoja, raitoja, raitoja. Huomasin jossain vaiheessa haalivani mustavalkoraidallisia paitoja, tunnustaako joku saman?
  2. Lempparisalaattia taas kehissä, kana-pasta-fetasalaatti.

Kollaasi2

  1. Eräänä aamuna kuului ”OHO” ja kahvikuppiin tuli hieman lisätäytettä. Onneksi se oli jo melkeen tyhjä…
  2. Ahkerat (vai hullut?) ei lepää kesälläkään, joten iltalukeminen on jotain muuta kuin novelleja…

Kollaasi3

Ihana naapuri toi raparperia. Ei ollut sillä hetkellä menekkiä piirakalle tai kiisselille joten pistin pakkaseen. 🙂

Kollaasi4

Juoksuhommat jatkuu! Hyvin palvelleet markettilenkkarit on kyllä maksaneet itsensä jo takaisin, olisko seuraavaksi ansaittu ihan oikeat juoksukengät?

Kollaasi5

  1. Mummulan pihalla oli kiva hiihtää menemään ennen juhannusta. Nyttemmin homma hoituu ihan kahdella jalalla.
  2. Tällainen kapistus löysi tiensä meidän vessaan, kääk!

Kollaasi6

  1. Välillä se pysyy paikallaan….
  2. …mutta useimmiten kiipeillään luvattomiin paikkoihin.

Kollaasi7

  1. Jotta mulla ei loppuis tekeminen iltasiivouksen aikaan, niin pilttipurkin kansia voi viskoa ympäri keittiötä.
  2. Puolikas kurkku katosi pöydältä kun olin tekemässä salaattia. Syyllinen ei ollut kaukana…

Siinä oli taas kuvat! Jahka kerkeän, niin laitan taas parempaa päivitystä kuulumisista. Jostain syystä tuntuu että on taas sata rautaa tulessa, eikä aikaa riitä oikeen mihinkään, mutta ne on näitä valintakysymyksiä.

Lomaa odotellessa, ja se koittaa muuten elokuussa. Näihin kuviin ja tunnelmiin! 🙂

Continue Reading

Toukokuu kuvina

Viimeiset viikot ovat hujahtaneet taas niin vauhdilla, että meinasi toukokuun kuvakooste jäädä vahingossa tekemättä. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässäpä olisi toukokuu kameran linssin läpi katsottuna. 🙂

Kollaasi1

  1. Toukokuussa meitä hellittiin harvinaisen paljon ihanilla ilmoilla, joista osa onnistui osumaan mun talvilomaan. Sillon kelpasi viettää puistossa aikaa.
  2. Iltapalaksi avokado-munaleivät sekä kamomillateetä, nams.
  3. Kertakäyttömukien ruttailu oli hauskaa puuhaa kun äiti touhusi jotain muuta…

Kollaasi2

  1. Taaperokärryllä vedellään nykyään pitkin kämppää kuin ammattilainen konsanaan.
  2. Toukokuussa innostuin leipomaan taas vähän useammin sämpylöitä.
  3. Äitienpäivälahjaksi sain hienon piirroksin koristellun pyyheliinan. <3

Kollaasi3

  1. Päiväkodin kevätjuhlia vietettiin toukokuussa karnevaalitunnelmissa.
  2. Heti kun silmä hetkeksi vältti, niin koiran ahneudella ei ollut taas rajaa…

Kollaasi4

  1. Pakkasesta otetut vappudonitsit sai vähän lisämakua kermavaahtotäytteestä.
  2. Pyykkiapulainen vauhdissa.
  3. Voiko olla suloisempaa kun kaksi taaperoa ottamassa toisiaan kädestä kiinni, kun matkustetaan rattaissa vierekkäin? <3

Kollaasi5

  1. Oltiin vahingossa pojan kanssa samikset, raitajengi vauhdissa!
  2. Siivouspäivän kirpparisaldo yhteensä 6 eurolla, ei paha!
  3. Meillä mennään sokkona eteenpäin…

Kollaasi6

  1. Välillä jaksaa laittaa jopa kynnetkin edustuskuntoon, tällä kertaa tosi hillitysti. 🙂
  2. Naistenkympin tuotekassin sisältöä, suurin osa ihan hyviä!
  3. Lähtökuopissa.

Kollaasi7

  1. Hyvä lenkki, parempi fiilis.
  2. Karvakaveri simahti tassut ristissä. <3
  3. Iltapalaksi maistuu kaurapuuro mustikoilla ja raejuustolla, sekä kuppi kamomillateetä.

Kollaasi8

  1. Viikonloppuaamun kiipeilyt leikkipuistossa. <3
  2. Been there, done that. Katsotaan mitä keksitään seuraavaksi!
Continue Reading

Työelämä vai kotiäitiys – TOP5 plussat ja miinukset

Olin koko toissaviikon sairaslomalla, ja sitä seuraavan viikon vietin talvilomaa, joten olin kotona kaksi viikkoa putkeen. Se tuntui kummalliselta, sillä olen ollut nyt töissä hoitovapaan jälkeen jo neljä kuukautta. Kotona oleminen sai minut miettimään niitä kotiäitiyden ja työelämän hyviä ja huonoja puolia – molempia riittää kummassakin!

Tässä olisi omat mietteeni listattuna satunnaisessa järjestyksessä, muistakaa ettei kaikkea pidä ottaa liian vakavasti. 😉

Kotiäitiyden plussat ja miinukset TOP 5

+ saat viettää lapsen kanssa aikaa vuorokauden ympäri

+ aamulla ei tarvitse meikata tai laittaa hiuksia, jos ei jaksa

+ aamulla ei tarvitse herätä kellon soittoon, vaikka aika onkin useimmiten sama kun heräisit töihin

+ ehdit ulkoilemaan monta kertaa päivässä

+ voit ottaa päikkärit silloin kun lapsi nukkuu, jos pystyt

– muiden aikuisten seura on usein aika vähissä, ellet löydä muita mammoja kaveriksi

– kodinhoitotuella talous on koetuksella

– olet todella kiinni lapsessa ja kodin pyörittämisessä vuorokauden ympäri

– jatkuvassa huutohärdellissä oleminen pistää välillä pinnan vähän turhankin kireälle

– tipahdat kärryiltä työelämässä

Työelämän plussat ja miinukset TOP 5

+ pääset muiden aikuisten seuraan ja vaihtelua kotielämästä

+ talousasiat voi paremmin

+ pääset kehittämään itseäsi ja urasuunitelmiasi

+ huomaat kuinka lapsi nauttii päiväkodissa olosta ja oppii muilta lapsilta asioita

+ työpäivän aikana ei tarvitse kuunnella huutamista, lapsen eikä koiran taholta

– joudut meikkaamaan ja laittamaan tukan kuntoon JOKA AAMU

– lapsen kanssa viettämäsi aika jää tosi vähiin

– joudut aamuisin heräämään herätyskelloon

– kotitöitä jää rästiin kun et halua tuhlata siihen kaikkea vapaa-aikaasi

– ulkoilu jää lähinnä viikonloppuihin

Löysitkö listasta asioita jotka kolahti, vai olisitko itse listannut aivan toisenlaisia asioita?

PS. Ensi viikolla on luvassa hellettä, joten olit sitten kotona tai töissä niin nautihan keleistä! <3

Continue Reading

Huhtikuu kuvina

Vappuhulinat on jätetty taakse, joten se tarkoittaa sitä että on aika koostaa huhtikuun tapahtumat kuviksi.

Tällä kertaa kuvakoosteen tekeminen meinasi vähän venähtää, sillä koko kulunut viikko on vietetty ihan järkyttävässä flunssassa. Olotila jatkuu edelleen, mutta nyt antibioottien voimin, joten toivon että pääsisi kohta nauttimaan noista ihanan lämpimistä ja aurinkoisista keleistä!

Tässäpä olisi otteita huhtikuusta:

Kollaasi1

  1. Huhtikuussa meillä alettiin nousta tukea vasten seisomaan, ja nyt ei sitten muuta tehdäkään kun seisoskellaan ja siirrytään tukea pitkin paikasta toiseen… Kohta se kävelee itse!
  2. Töissä tehty löytö, jota tulee lipitettyä aika monta kertaa päivässä. Ilmeisesti rikkaiden tee, sillä kaupassa tästä saa pulittaa karmivat 7 euroa, en ala!
  3. Milloinkohan viimeksi on tullut juotua Magnersia? (Okei, paitsi huhtikuussa…)

Kollaasi2

  1. Äidin pikku apulainen on vauhdissa heti kun silmä välttää.
  2. Huhtikuussa tuli vietettyä aamupäivä lapsimessuilla, ja se osoittautuikin ihan positiiviseksi ylläriksi.
  3. Punaviini valikoitui kaveriksi yhtenä lauantai-iltana. 🙂

Kollaasi3

  1. Meillä kun syödään, niin sitä ruokaa löytyy sitten päälaelta asti…
  2. Aloitin jälleen pitkästä aikaa juoksemaan! Nyt vain tervehtymistä odotellessa…
  3. Laiskan äidin päivällinen: wok-vihannekset + nuudelit = NAM!

Kollaasi4

  1. Lapsimessuilta tarttui mukaan ihana kuva, joka koristaa nyt jääkaapin ovea.
  2. Fiskarsit pääsi toteuttamaan kutsumustaan kun päätin yhtenä iltana leikata tukkani. Lopputulos näkyy vasemmanpuoleisessa kuvassa. 🙂
  3. Äidin aurinkolaseilla leikkiminen on ihan superhauskaa. Sitten kun ne joskus hajoaa niin äidilläkin on superhauskaa.

Kollaasi5

  1. Äidin pikku apulainen taas työn touhussa. Saanko mä joskus vielä järjestyksen keittiön laatikoihin?
  2. Karvanlähtökausi, ah, mitä ihanaa aikaa. Koko koti on tulvillaan irtokarvaa…
  3. Vappuun valmistauduttiin viikkoa aikaisemmin siman valmistuksella.

Kollaasi6

Sieltä se vappu vihdoinkin sitten saapui! Sitä juhlittiin flunssasta huolimatta itsetehtyjen donitsien kera, ei muuten ollut ehkä vaivan arvoista. 😀

Siinä oli otteita huhtikuulta, katsotaan mitä toukokuu tuo tullessaan. Nyt ainakin nautitaan näistä ihanista lämpimistä ja aurinkoisista keleistä niin kauan kun niitä riittää! 🙂

Continue Reading

Kiire – mikä ihana tekosyy

Vai onko? Kävin tässä taannoin keskustelua erään henkilön kanssa urheiluharrastuksista. Sanoin harrastavani tällä hetkellä vain juoksemista, sillä minulla ei ole kovinkaan paljon aikaa harrastuksille. Tarvitsen harrastuksen, jota voin toteuttaa juuri silloin kun minulle itselleni sopii, ja juokseminen on juurikin sitä. Tämän henkilön mielestä kiire on todella huono tekosyy, ja hänen mielipiteensä sai minut vähän ärsyyntymään.

Kiire on varmasti monelle helppo tekosyy siihen, että jättää asioita tekemättä. Mutta kun sinulla on työ, korkeakouluopinnot, lapsi, koira, mies sekä se harrastus, voin sanoa että kiire ei ole pelkkä tekosyy sille, että harrastaa VAIN juoksemista.

Olen aika vahvasti sitä mieltä, että ihminen pystyy työntämään lusikkansa aika moneen soppaan ihan helpostikin, kunhan vaan priorisoi ja järjestelee aikataulut tehokkaasti. Olen toisaalta myös sitä mieltä, että ihminen ei ole parhaimmillaan silloin, kun kaikki voimavarat on käytetty äärimmilleen, ollakseen mahdollisimman tehokas. Itselläni on tällaiseen tehokkuuden tavoittelun taipumusta, olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin.

Onko se sitten jollain tavalla väärin olla laiska? Pitäisikö kaikki aikataulut venyttää aina ihan sinne tappiin asti, jotta saisi mahdollisimman paljon asioita suoritettua? Onko rentoutuminen tai parisuhdeaika sellaisia, joista todella kannattaa tinkiä?

Olen huomannut jo nyt, että se juokseminenkin vie aikaa pois jostain muusta. Joko koulutehtävien tekoon jää vähemmän aikaa, tai sitten yhteinen aika puolison kanssa jää ihan olemattomiin. On kyllä melkoinen taitolaji saada kaikki mahtumaan kalenteriin niin, että kaikki ovat sopivassa tasapainossa ja kaikki tarvittavat asiat tulevat silti tehdyksi ajallaan.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että koulutehtävät laahaavat muutenkin jäljessä, ja vaikka motivaatiota löytyisi niin monet kerrat olen herännyt päätteen äärestä iltaisin yhä uudelleen ja uudelleen, olen siis alkanut pilkkimään jo ennen yhdeksää. Juokseminen on sitä kovin kaivattua omaa aikaa, ja parempi fyysinen kunto pitää mielenkin virkeämpänä. Lenkin jälkeen sitä vaan on usein liian väsynyt keskittyäkseen koulujuttuihin, enkä toisaalta haluaisi jättää lenkkiä myöskään sinne ihan myöhäiseen iltaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

Olenko oikeasti liian kiireinen vaiko vain huono tekemään aikatauluja? Löytyykö sieltä ruudun takaa muita saman ongelman kanssa painivia?

Seuraavana suunnitelmana olisi lukujärjestyksen tekeminen, jos asioiden selkeä jäsentely olisi ratkaisuna ongelmaan. 🙂

Continue Reading

Maaliskuu kuvina

Maaliskuu hurahti taas ohitse ihan huomaamatta! Ulkona alkaa olemaan ihanan keväistä, kun aurinko paistaa ja jalkakäytäviä on alettu putsaamaan hiekasta. Nyt on siis aika nauttia! 🙂

Koostin taas kuluneen kuukauden kuviksi, ja tässäpä olisi sen tulos:

Kollaasi1

  1. Olen tykästynyt huulipunaan! En ole ennen tuntenut itseäni kovin kotoisaksi huulipunahuulilla, mutta nyt se tuntuu istuvan työlookiin mainiosti.
  2. Eräänä viikonloppuna vietettiin herkkupäivää pihvien muodossa, nam. 🙂

Kollaasi2

  1. Tulppaanit tuo kevään kotiin!
  2. Nyt uskaltaa tämän mamman kanssa hengailla, kun on ensiaputaidot taas päivitetty.

Kollaasi3

  1. Maaliskuussa meillä sairasteltiin aika paljon, ja sillon oli hyvä lötköttää sylissä. Harvinaista herkkua. <3
  2. Keinuminen on tämän hetken kuumin juttu!

Kollaasi4

  1. Väliaikainen vartijakortti on nyt takataskussa, ja siitä kerroinkin kuulumisia täällä.
  2. Karvainen rikkaimuri vauhdissa, onneksi lyhyt turkki on helppo putsata… Parsakaalit ei muuten kelvanneet sillekkään.

Kollaasi5

  1. Pääsiäisoksia olohuoneessa. Aika laihoilla koristeluilla mentiin tänä vuonna mutta ensi vuonna uusi yritys. 🙂
  2. Loppuillan saa leikkiä ilman housuja, jos sotkee ne puurolla. Varpaat. <3

Kollaasi6

  1. Nenäliinat oli kovassa kulutuksessa, ja on muuten edelleen.
  2. Kun puuro ei kelpaa, niin kokeillaan Talk-muruja. Toimii.

Kollaasi7

  1. Joku ahne karvakaveri taas kerjuulla. Jos katseella voisi syödä…
  2. Mies osti uuden kahvitermoksen lahjaksi, nyt pysyy kahvi kuumana!

Kollaasi8

  1. Imuroiminen tuntuu vähän raskaammalta +10kg lisäpainon kanssa.
  2. Inventaario lelulaatikolla.

Kollaasi9

  1. Hieman maanisen näköinen tipu äitin pääsiäispöydässä.
  2. Kun äiti käy vaihtamassa vaatteet, niin poika tekee taidetta keittiössä.

Kollaasi10

  1. Lisää tulppaaneja. Tällä kertaa äidin luona, oli kauniita. <3
  2. Vanhan huoneeni kätköistä löytyi myös aarteita. Harmi kun en pääse tiirailemaan sisältöä!

Kollaasi11

  1. Päiväkodista saatiin kotiin ensimmäiset askartelut!
  2. International Economics. Uusi lempiaineeni. Or not.

Tällaista siis tälläkertaa. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä kaikkea huhtikuu tuo tullessaan!

Aurinkoista loppuviikkoa! 🙂

 

Continue Reading

Terveisiä sairastuvasta

Tänään on kulunut tasan kuukausi päiväkodin aloittamisesta, ja täällä ollaan oltu sen jälkeen nyt joka ikinen viikonloppu kipeänä. Ensin kaksi viikonloppua vatsatautia ja nyt viimeisimpänä flunssa. Ensimmäisestä vatsatautirundista saatiin mekin miehen kanssa osamme, mutta nyt kaksi viimeisintä tautia on ollut (toistaiseksi) pelkästään tuolla pikkumiehellä.

Lauantaina poika oli hieman tukkoisen oloinen, mutta toisaalta hampaita on tulossa myös kovaa vauhtia, joten ajattelin että niillä voisi olla yhteys toisiinsa. Sunnuntaina olikin sitten jo ihan selvä peli, kun aamulla mittasin pojalta kuumetta 38.8 C. Nenä valuu, yskittää ja kuumetta. Sen lisäksi vielä sitten ne hampaat, suusta valuu kuolaa niin paljon että leuka on jatkuvasti märkänä.

Onneksi tuo tyyppi on niin mielettömän reipas, että jaksaa hyväntuulisesti touhuilla kaikesta huolimatta, vaikka olo onkin varmasti kurja. Itse olen salaa nauttinut vähän siitä, että pitkästä aikaa poika viihtyy sylissä pidempään kuin puoli minuuttia. Ollaan istuttu sohvalla viltin alla ja katseltu piirrettyjä.

Öisin on ollut melko levotonta, kun on nenä niin tukossa ettei voi syödä tuttia ja on muutenkin vaikea hengittää. Lisäksi poika herää vähän väliä yskimiseen tai johonkin muuhun kurjaan. Olen nostanut sängyn päätyä sellaisilla palikoilla, mutta välillä mietin onko niistä enemmän haittaa kun hyötyä, jos tyyppi mönkii itsensä lopulta pää alaspäin jalkopäätyyn…

Tietysti kaikkein ikävintä tuossa sairastelussa on katsoa niin avuttomana vierestä, kun toisella on kurja olo. Siinä tuntee olonsa aika mitättömäksi, kun ei voi millään tavalla auttaa, tai kun ne pienetkin auttamisyritykset (kuten vaikka niistäminen) tuntuu vaan pahentavan asiaa.

Allekirjoittaneella on muuten myös nyt ensimmäinen viikko takana uudessa työkohteessa. Olen viihtynyt siellä hyvin ja ihmiset tuntuu tosi mukavilta. Perehdytystä pitäisi olla vielä tämä viikko, mutta nyt näyttää siltä että ainakin puolet siitä menee täällä kotosalla pojan kanssa. Onneksi olen kuitenkin oppinut asiat aika vauhdilla, joten en ole lainkaan huolissani siitä että joudun jättämään muutaman päivän väliin.

Täytyy kyllä sanoa että olen hieman kaivannut sellaista ihan tavallista viikonloppua, kun ohjelmassa ei ole mitään erityistä, ja saa vaan keskittyä viettämään aikaa perheen kanssa. Ehkä jos pääsiäisenä vaikka onnistaisi?

Tällaista päiväkotiarkea meillä tällä hetkellä. Ehkä se helpottaa sitten viimeistään, kun lapsi menee kouluun? Tai ehkä ei… Joka tapauksessa päässä lyö tällä hetkellä sen verran tyhjää, etten saa enempää tekstiä aikaiseksi vaikka mieleni tekisi.

Mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille, ja pysykää terveenä! 🙂

Continue Reading

Helmikuu kuvina

Se olisi helmikuu lopuillaan, joten tein teidän maanantaita ilahduttamaan koosteen helmikuun kuvasaldosta. Osa näistä on jälleen tuttuja joko blogista tai Instagramista, mutta mukana myös muutama täysin ”uusi” kuva.

Tässäpä siis helmikuun aikana napsittuja kuvia:

Kollaasi1

  1. Avokadot on parhautta edelleen, mutta tällä kertaa sieltä paljastui pettymys. 🙁
  2. Juuri nyt sängynlaitoja pitkin kiipeäminen on kivempaa kun päikkäreille meneminen.
  3. Sairasloma-aamu on paras aloittaa sohvalla peiton alla, ison kahvimukin kera. <3

Kollaasi2

  1. Harvinainen NOMAKEUP-kuva saunan jälkeen, kääk.
  2. Sain helmikuussa VIHDOIN JA VIIMEIN aikaiseksi sulattaa pakastimen ja siivota jääkaapin.
  3. Koirien elämä on rankkaa. <3

Kollaasi3

  1. Hei meillä kerjätään (ja sotketaan).
  2. Toisten lelut kiinnostaa aina enemmän kuin omat…
  3. …välillä ne omatkin lelut on kuitenkin ihan ok.

Kollaasi4

  1. Juhlittiin miehen uutta työpaikkaa, sampanjaa siivitti Fazerin uutuus-suklaat.
  2. Migreeni oli taas ikävä vieras, mutta siitäkin selvittiin. Ps. Ei liity edelliseen kuvaan. 😉
  3. Pikkumiehellä on nyt niin kova vauhti päällä, että edes reppuun juuttuminen ei estä matkantekoa.

Kollaasi5

  1. Iltalenkki talven ihmemaassa. <3
  2. Äiti on parasta terapiaa. Ja viini.
  3. Koiran elämä on edelleen yhtä rankkaa…

Kollaasi6

  1. Päiväkotipaikka vihdoin saatu, ja siellä käytiin tutustumassa.
  2. Kaikenlaisia hankintoja oli edessä, kun päiväkoti alkaa. 🙂
  3. Yhtenä viikonloppuna tuli lunta ihan hurjasti!

Kollaasi7

  1. Äidin pikku apulainen vauhdissa, harmi ettei noista muovipurkeista ole kuitenkaan pidemmäksi aikaa viihdykettä…
  2. Aamulla possu uuniin ja illalla uunista ulos.. Nam.
  3. Perjantaisin sauna on viikon kohokohta. <3

Kollaasi8

  1. Talvitapahtumassa riitti tuijoteltavaa.
  2. Myös pikkumies halusi taluttaa koiraa vaunulenkillä.
  3. Aloin nimikoimaan myös SUKKIA. Ei ollut kovin vikkelää puuhaa se…

Hauskaa alkanutta viikkoa, nautitaan näistä ihanista kevätilmoista! 🙂

Continue Reading

Hoitohärdelliä

Tulisipa jo arki. Siinä on lause, mitä ei kovin usein kuule sanottavan. Tällä hetkellä sitä kuitenkin tuntuu toivovan ja kaipaavan enemmän kuin koskaan!

Juuri kun oli alkanut tottumaan näihin uusiin kuvioihin ja siihen, että olen itse töissä ja mies lapsen kanssa kotona, niin kuultiin iloisia uutisia. Mieheni sai töitä! JES! Tämä siis on ehdottomasti se uutinen mitä ollaan odotettu jo pitkään, mutta tietenkin siitä aiheutui aikamoisia järjestelyitä, sillä työt alkoivat jo heti seuraavalla viikolla.

Päivähoidon järjestämiseen on kunnalla aikaa kaksi viikkoa, joten hikikarpalot nousi kyllä otsalle kun kuulin milloin mieheni pitäisi työt aloittaa. Kyse oli kuitenkin niin hienosta mahdollisuudesta, ettei olisi tullut kysymykseenkään jättää sitä väliin pelkästään hoitojärjestelyiden takia. Asiat oli saatava järjestettyä tavalla tai toisella.

Soitto päiväkodin johtajalle rauhoitti omaa mieltäni jo hieman. He alkaisivat välittömästi etsimään meille paikkaa, ja tapauksen kiireellisyyden huomioiden yrittävät toimia mahdollisimman nopeasti. Anoppi pystyi hoitamaan poikaa heti ensimmäisellä viikolla, joten minulla oli vielä hetki aikaa miettiä seuraavan viikon kuvioita.

Ajattelin, että meillä on vielä 3/4 kertaa mahdollista käyttää kunnan hoitoapupalvelua tämän kuun aikana, joten sillä kattaisi tarvittaessa kolmen päivän hoitotarpeen. Yksi kerta oltiin jo käytetty. Samaan aikaan mielessä häilyi pieni toive siitä, että paikka löytyisikin jo aiemmin ja kaikelta säädöltä vältyttäisiin.

Muutamaa päivää myöhemmin sain puhelun päiväkodin johtajalta, että pojalle on löytynyt päiväkotipaikka. Ei sieltä päiväkodista, mihin alun perin haettiin, mutta kiva paikka kuitenkin! Valitettavasti aloituspäivä olisi vasta reilun viikon päästä. Kuulemma olisi voinut muuten aloittaa aiemminkin, mutta hiihtolomaviikon takia siellä ollaan ihan minimimiehityksellä. Mukavaksi yllätykseksi kuulin myös, että hoitoapupalvelu oli samaisesta syystä suljettu seuraavan viikon. Voi luoja!

Aloitin välittömästi työstämään mielessäni mahdollisuuksia hoidon järjestämiseen. Vaikka meillä ei mitään suurta turvaverkkoa olekaan, niin ONNEKSI on kuitenkin olemassa niitä muutamia ihania ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan omankin arkihärdellin keskellä. Mielettömän suuren avun toi myös miehen uusi työnantaja, joka tarjosi joustoa etäpäivien muodossa. Aikamoisen vääntämisen ja kääntämisen tuloksena kaikki on siis saatu nyt järjestettyä parhain päin.

Tässä vaiheessa haluankin kiittää kaikkia kätensä ojentaneita. Jo pelkkä ajatus siitä, että apua olisi tarvittaessa teiltä saatavissa, lämmittää sydäntä. On aika mieletön fiilis tajuta kuinka upeita ihmisiä onkaan ympärillä.

Nyt mennään vähän sekalaisella kokoonpanolla ensi viikko, ja sitten alkaa ihan uudet ja toivottavasti säännöllisemmät arkirutiinit.

Stressitöntä loppuviikkoa! 🙂

 

Continue Reading

Tammikuu kuvina

Koska viimeaikaiset postaukseni ovat olleet melko köyhiä kuvien suhteen, ajattelin korjata tilanteen aloittamalla uuden postaussarjan.

Jatkossa koostan kuukauden kuviksi, joten vähintään joka kuukausi tulee postaus, joka koostuu pääsääntöisesti kuukauden aikana räpsityistä kuvista. Osa kuvista saattaa olla tuttuja aiemmista blogipostauksista tai Instagramista, mutta todennäköisesti (ja toivottavasti!) mukaan pääsee myös kuvia joita ei ole aiemmin nähty.

Näiden sanojen saattelemana esittelen nyt tammikuussa räpsityt kuvat:

Kollaasi1

  1. Pelikonsolit ja muut digilaitteet ovat nyt kuumaa kamaa pikkumiehen mielestä.
  2. Otin projektiksi maalata vanhan hyllyn pojan huoneeseen, siitä ehkäpä erillistä postausta myöhemmin.
  3. Avokadot on tällä hetkellä ehkä parhainta herkkua ikinä.
  4. Kirpputorilöytönä Marimekon päiväpeitto pojan sänkyyn, vaan 4,5 euroa!

Kollaasi2

  1. Tammikuussa koitti paluu töihin ja ihan uusiin työkuvioihin.
  2. Aamupalaksi yleensä luonnonjugurttia, banaania ja kaurahiutaleita tai mysliä.
  3. Lounassalaatissa maistui pulled pork -jämät ja avokado.
  4. 9-vuoden parisuhde-etappi saavutettu, pullo jäi kylläkin vielä korkkaamatta. 😀

Kollaasi3

  1. Liukuvärjätyt kakkupohjat näyttää olevan mun erikoisalaa. Ihan vahingossa.
  2. Making of: Feta-pinaattipiirakka pojan synttäreille.
  3. Edellä mainittu piirakka valmiina.
  4. Laatikoista löytyy kaikkea jännää, sinne jääkin helposti pienet sormet väliin jos ei äiti pidä kiinni…

Kollaasi4

  1. Synttäreitä juhlittiin ja kakunkin sain väännettyä.
  2. Törmättiin erikoiseen kaveriin iltalenkillä. Tyyppi vähän sekaisin vuodenajoista.
  3. Ruusuja pitkästä aikaa. Kuihtui muuten pystyyn parissa päivässä, argh!
  4. Synttäreiden lahjasaldosta muutama lelu.

Kollaasi5

  1. Sormiruokailu on tarkkaa puuhaa. Lautasen kuviot taitaa kiinnostaa enemmän kun itse ruoka…
  2. ”Äiti mä oon valmis, tuu siivoomaan!”

Siinä oli palasia mun tammikuusta. Onko tällaiselle postaussarjalle kiinnostusta jatkossa? Kaikki mielipiteet otetaan vastaan! 🙂

Continue Reading