Marraskuu kuvina

Ennen kun käännetään katseet kokonaan joulun suuntaan, voitaisiin vielä kurkistaa mitä se marraskuu pitikään sisällään. 🙂

Omalta osaltani marraskuu oli varmasti koko vuoden juhlapitoisin kuukausi, josta mainitsinkin jo edellisessä postauksessani. Marraskuu, kuten myös koko syksy on ollut aika hektistä aikaa koulun suhteen, mutta vielä viikon puristuksen jälkeen sekin alkaa olla tältä vuodelta taputeltu.

Nyt ollaan viikko sairasteltu ja deadlinet hengittää niskaan, mutta koska huomasin että tentti, jota olin aikeissa tehdä tänään onkin avoinna vasta ensi viikolla (näin kartalla sitä taas ollaan), sain ihan loistavan tilaisuuden koostaa teille marraskuun kuvapostauksen jopa melkein ajoissa! 😉 Olkaa siis hyvät:

Marraskuu oli opiskelun aikaa. Ensin työn puolesta vartijakurssilla (jep, taas) ja sen ohella vähän ruotsia ja kaikkea muuta ihanaa.

Marraskuussa juhlittiin myös meikäläisen syntymäpäiviä. Maailman parhain työkaveri oli ostanut lahjoja ja järjestänyt aamiaisen töihin. Myös pikkumies oli käynyt mummin kanssa hakemassa äidille kukan, jonka minimies oli kuulemma ihan itse valinnut ja opetellut myös onnittelulaulun. Ihan parhautta. <3

Mustaa vai blingiä? Sitä pähkäiltiin ja päädyin ottamaan lopulta molemmat!

Ensilumista riemastuneena raahasin lapseni heti pulkkamäkeen. Myöhemmin lunta tuli vielä paljon lisää ja siitähän piisasi riemua.

Marraskuussa myös herkuteltiin. Täytyy kyllä tunnustaa, että erikoissuklaiden sijaan preferoin ihan tavallista. 😉

Taapero pääsi käsiksi ostoskassin sisältöön kohtalokkain seurauksin. Ostokset ei kuitenkaan onneksi sisältäneet koirien olutta (!?), joka jäi vielä toistaiseksi mysteerituotteeksi…

Taaperolla vauhtia piisasi ensin DigiExpo, SkiExpo jne. -messuilla sekä myöhemmin pikku supermiehenä päiväkodin naamiaisissa.

Marraskuun huikein tilaisuus oli Tennisgaala, johon sain työkaverini kanssa kunnian osallistua.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Nyt käännetään katseet kohti joulua, joka meidän perheessä järjestetäänkin ihan ensimmäistä kertaa tänä vuonna meidän kotonamme. Toivottavasti saadaan siitä yhtä rento ja seesteinen kuin aina aiempinakin vuosina, taaperosta huolimatta. 😉

Continue Reading

Synttärit + ARVONTA!

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun kirjoitin ensimmäisen postaukseni tänne blogiin. Tähän vuoteen on mahtunut todella paljon asioita, joista harmillisesti vain murto-osa on ehtinyt blogiin asti.

Marraskuu on ollut varsinainen juhlakuukausi, sillä olen jo ehtinyt juhlimaan syntymäpäiviäni, edustanut kahteen kertaan firman pippaloissa sekä juhlinut ystävän pyöreitä vuosia. Jonon jatkeena on vielä blogin 1v (en järjestä mitään juhlia, mutta voin juhlia tätä asiaa henkisenä saavutuksena) sekä puolison tulevat syntymäpäivät. Elämäni on siis yhtä juhlaa!

Synttäreiden kunniaksi ajattelin arpoa pienen lahjan teidän lukijoiden kesken. Lahjaa ei ole muilta tahoilta sponsoroitu ja sen sisältö pysyy yllätyksenä! 😉

OSALLISTUMISOHJEET: Voit osallistua arvontaan tykkäämällä Ruuhkavuosista Facebookissa ja/tai Instagramissa sekä kommentoimalla tämän postauksen viestikenttään nimesi sekä sähköpostiosoitteesi. Voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostitse. Osallistumisaikaa on 27.11. asti, ja arvonta suoritetaan 28.11.2016.

Onnea arvontaan! 🙂

Continue Reading

Juhlahumua

Viime lauantaina pääsimme vihdoin viettämään poikani yksivuotissyntymäpäiviä.

Itse juhlapäivä oli jo pari viikkoa sitten, mutta koska se olisi osunut heti ensimmäisen työviikkoni päätteeksi, päätin järjestää juhlat vähän myöhemmin. En tiedä oliko sillä lopulta jaksamisen kannalta mitään merkitystä, sillä koko viime viikko meni todella väsyneissä merkeissä ja jonkinlaista flunssakuumetta puski päälle loppuviikosta. Tästäkin huolimatta juhlapäivästä selvittiin kunnialla.

Olin päättänyt jo etukäteen tehdä ns. tavalliset juhlat, sillä poika on vielä niin pieni ettei itse ymmärrä juhlista tuon taivaallista, enkä väsymystilastani johtuen halunnut stressata itseäni liikaa.

Tarjoilut

Tarjolla oli kermalla ja mansikka-banaani –täytteellä varustettua kakkua, suklaapiirakkaa (mokkapaloja, mutta vaalealla pohjalla, kuten meidän perheessä on tapana tehdä), kauralehtiä, feta-pinaattipiirakkaa, cocktailpiirakoita + munavoita sekä aurajuusto-lehtitaikinaneliöitä. Alun perin olin ajatellut, että laitan tarjolle vain 2 + 2, eli kaksi suolaista ja kaksi makeaa vaihtoehtoa, mutta lähempänä juhlia muutin mieleni. Vaikka lähes kaikkia tarjottavia jäi jonkun verran yli, olen silti tyytyväinen etten mennyt sillä suppeammalla tarjoilulla. On aina kivaa, kun on enemmän vaihtoehtoja.

Itse en voi ottaa kaikkea kunniaa leipomuksista, sillä äitini pelasti minut jälleen ottaen kontolleen suklaapiirakan ja kauralehtien tekemisen. Näin jälkikäteen ajateltuna se olikin tosi hyvä homma, sillä vaikka olin ajatellut selviytyväni kaikesta itsekin, niin ihan riittävän täpärälle meni taas valmistelut. Se onkin muuten kumma juttu, miten sitä on aina vasta viimetippaan valmis, vaikka aloittaisi valmistelut ajoissa!

Kakku

Kakun koristelua en ollut juurikaan suunnitellut etukäteen. En löytänyt kaupasta mitään kivaa koristetta kakun päälle, joten päädyin helppoon ratkaisuun eli sokerimassaa päälle ja kermapursotukset reunoille. Näin sain helposti kakkuun vähän väriä ja pintaan erilaista tekstuuria. Teksti tuli valmiilla suklaakirjaimilla, vaikka olin varautunut myös siihen että olisin pursottanut tekstin itse suklaalla. Onneksi kiireessä päädyin valmiisiin kirjaimiin, sillä veikkaan että ne näyttävät paremmalta muutenkin. Tähtiströsselit ostin alun perin suklaapiirakkaa varten, mutta nyt niistä sai kivasti koristetta kakun päälle. Vaikka koko tekele valmistui aikalailla vasemmalla kädellä, olen oikeastaan lopputulokseen aika tyytyväinen! Lisäksi se tuntui maistuvan kaikille, mikä on tietenkin tärkeintä.

Lelut

Kollaasi

Lahjaksi poika sai hurjasti vaatteita sekä kirjoja, leluja ja muumiastioita. Ainakin monien aikuisten suosikiksi taisi valikoitua kummisedän antama puinen lintu, joka vaappuu mennessään eteenpäin. Se oli kaikessa yksinkertaisuudessaan kovin hurmaava. Pojan mielestä kivointa taisi olla kaikki ihmiset ja lahjapapereiden repiminen.

Päivän päätteeksi pieni juhlija oli niin uuvuksissa, että alkoi pilkkimään iltapuurolla. Se taitaa olla onnistuneiden juhlien merkki.

Continue Reading