Syyskuu kuvina

Hyvää lokakuun puoliväliä! Syyskuusta on vierähtänyt jo näppärästi kaksi viikkoa, mutta koska ollaan VASTA seuraavan kuun puolivälissä, ajattelin ettei vielä ole liian myöhäistä koostaa syyskuun kuvapostausta. 😉

Syy hitaaseen postaustahtiin ja todella heikkoon sisältöön on edelleenkin kiire ja väsymys. Koulutehtäviä riittäisi jonoksi asti, mutta monena iltana olen niin väsynyt että teen nekin vasta sitten kun deadlinet hengittää jo niskaan.

Viimeiset pari viikkoa meillä on koko perhe sairastellut enemmän tai vähemmän, joista viimeisimpänä pojan korvatulehdus ja nyt sitten meikäläisen flunssa. Jes.

Ensi viikon illat oli tarkoitus viettää koulussa intensiiviviikolla, projektijohtamisen kurssilla. Nyt on kuitenkin sairastelu ja muut kiireet vieneet veronsa ja päätin jättäytyä pois kurssilta. Harmi sinänsä, sillä siinä olisi saanut viikossa yhden kurssin kokonaan suoritettua!

Siinä oli lyhyesti meidän kuulumiset, ei varsinaisesti mitään uutta. 😀

Huomasin, että syyskuun osalta oli kertynyt tosi vähän kuvia. Varmaankin edellä mainitut syyt ovat vaikuttaneet asiaan jonkun verran, mutta sain kuitenkin muutaman kuvan raavittua kasaan.

kollaasi1

  1. Jostain takavasemmalta yhtäkkiä alkanut uhmaikä koettelee välillä pienen pojan hermoja. Lattialle heittäydytään huutamaan välillä milloin mistäkin syystä.
  2. Huomasin yhtenä päivänä, että pannunalusiin oli purtu koloja. Nyt niitä on vielä lisääkin… Raukka ei saa ruokaa?
  3. Yksi sunnuntaipäivä vierähti Haltialan tilalla katselemassa elukoita. Kanat olivat kovin juttu heti traktoreiden jälkeen. Oli muuten lämmintä!
  4. Käytiin Verkkokauppa.comissa pyörähtämässä, ja samalla tutkittiin kattotasanteella olevaa hävittäjää.

kollaasi2

  1. Erään taloyhtiön edustalta löytyvä tuulimylly on ollut viimeaikoina meidän ykköskohde, kun ollaan käyty lenkillä anopin kanssa. ”MYLLY!” kuuluu pienen pojan suusta aina kun tuulimylly on näkyvissä.
  2. Tein pitkästä aikaa ”apinaevästä” eli myslipatukoita, kun tuolle pikkumiehelle on välillä vaikea keksiä tarjottavaa. Eivät kelvanneet nekään…
  3. Syyskuussa vietettiin monta viikonloppuaamua lenkin päätteeksi koirapuistossa.
  4. Eräänä iltana karvainen lapsi joutui harjattavaksi. Tässä saldo toisesta kankusta. Toista kankkua ei enää antanut harjata… Karvanlähtöaika. <3

kollaasi3

1. & 2. Imuri on pienen pojan paras ystävä. Odottelen sitä päivää, kun sitä oikeasti osataan käyttää. 😉

3. & 4. Anoppi oli käynyt poimimassa puolukoita! Onnekkaana sain siitä kokonaisen ämpärillisen, josta tein mm. muffinseja. Suureksi yllätykseksi muffinsit menivät kaupaksi myös miesväelle.

Siinä oli taas kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta. Palailemme asiaan viimeistään kuukauden päästä! Toivotaan, että arki tästä taas tasaantuu ja ehdin palailemaan myös blogin ääreen hieman tiiviimmin.

Nyt kääriydytään vilttiin ja nautitaan kynttilöistä ja pimeistä illoista, tunnelmallista lokakuun jatkoa! <3

Continue Reading

Elokuu kuvina

Loman jälkeinen arki on alkanut kiireisenä. Päivät vierii vauhdilla töissä ja illat menee kouluhommien parissa. Yöt on nukuttu huonosti ja aamuisin on herätty jo reilun kuukauden verran ennen viittä, joten väsymys vie osan tehokkuudesta. Juoksemassa en ole käynyt loman jälkeen lainkaan, sillä joinakin iltoina ei vain jaksa tehdä yhtään mitään. Koko kesän treenit meni ennen kouluhommia, ja nyt on pakko kääntää asiat päälaelleen, että asiat etenee.

Näistä syistä myös blogin kirjoittelu on jäänyt säälittävän vähälle, mutta eiköhän tässä saada asioita tasapainoon syksyn mittaan. Elokuun kuvapostaus on kuitenkin vihdoin saatu rustattua kasaan, ja tässäpä olisi meikäläisen lomakuukausi kuvien muodossa. 🙂

kollaasi1a

  1. Pieni ruokataiteilija taas vauhdissa. Tästäkö syystä amerikkalaisissa elokuvissa leikataan leivistä aina reunat pois? 😀
  2. Leikkipuiston parhaimpia juttuja on kaikki muu kuin leikkitelineet ja hiekkalelut.
  3. Elokuussa piipahdettiin ilmaisilla Lastenfestareilla. Ihan kiva reissu, mutta kivointa taisi olla matkan varrella näkyneet sorsat ja joutsenet.
  4. Loma oli hyvää aikaa sanoa hyvästit tutille. Siitä voit lukea lisää täältä.

kollaasi2

Säällä kuin säällä, loma oli loistavaa aikaa ulkoiluun. <3

kollaasi3

Lomalla tunnetusti myös syödään hyvin, ja tässä siitä muutama räpsy. Vasemmalla alakulmassa taidonnäyte broileripyöryköistä (:D), joiden taikina jäi HIEMAN liian löysäksi pelastusyrityksistä huolimatta. Maistuivat silti hyvältä, joten maku korvaa ulkonäön. 😉

kollaasi4

  1. Yhdet monista kirppislöydöistä! Koko setti taisi olla 6 tai 8 euroa, niin halpaa etten enää edes muista. Hyviä löytöjä kuitenkin.
  2. Junamatkalla tenttiin, johon en ollut oikeastaan valmistautunut. Läpi meni kuitenkin!
  3. Koira päätti taiteilla uuden designin suolatippapulloon.
  4. Sain yhden ikuisuusprojektin päätökseen! Kuvassa komeilevan hyllyn vahasin kovalla kiireellä pois alta ennen töiden alkua jo JOULUKUUSSA. Hyllystä oli kuitenkin hyllytapit hukassa enkä saanut aikaiseksi hommata uusia, joten se lojui vaivaiset 8kk meidän makuuhuoneessa odottamassa kasaamista…

kollaasi5

1. & 2. Todisteita opiskelusta. 😉

3. Pieni apulainen ollut taas kovasti vauhdissa. Porrasjakkara sai siirtyä parvekkeelle ja tuon folion käyttäminen on ollut muuten tosi mukavaa…

kollaasi6a

1. & 2. Vietettiin treffi-iltaa Classical Trancelations -konsertissa, jossa konemusabiiseistä oli tehty klassiset versiot. Oli muuten aivan huikea keikka!!!

3. & 4. Maailman helpoin lounas syntyy munakkaasta, ja maailman paras jälkkäri vohveleista. <3

kollaasi7

RUN, RUN, RUN. Viikkoa ennen puolimaratonia potkaisin varpaan kynnykseen ja luulin että se murtui. Hyvin sillä kuitenkin jolkotteli menemään, vaikka kipeä olikin.

kollaasi8

1. & 2. Juoksukuvat jatkuu! Nimittäin koko kesän juoksutreenit huipentui elokuun lopulla puolimaratoniin. Lopputulokseen sai olla tyytyväinen, sillä alitin tavoitteeni (2:10-2:20) ihan reippaasti ajalla 2:02:47. 🙂

3. & 4. Loppuun vielä varhaisten aamujen tunnelmia. <3

Hyvää alkanutta syksyä! 🙂

Continue Reading

Kiire – mikä ihana tekosyy

Vai onko? Kävin tässä taannoin keskustelua erään henkilön kanssa urheiluharrastuksista. Sanoin harrastavani tällä hetkellä vain juoksemista, sillä minulla ei ole kovinkaan paljon aikaa harrastuksille. Tarvitsen harrastuksen, jota voin toteuttaa juuri silloin kun minulle itselleni sopii, ja juokseminen on juurikin sitä. Tämän henkilön mielestä kiire on todella huono tekosyy, ja hänen mielipiteensä sai minut vähän ärsyyntymään.

Kiire on varmasti monelle helppo tekosyy siihen, että jättää asioita tekemättä. Mutta kun sinulla on työ, korkeakouluopinnot, lapsi, koira, mies sekä se harrastus, voin sanoa että kiire ei ole pelkkä tekosyy sille, että harrastaa VAIN juoksemista.

Olen aika vahvasti sitä mieltä, että ihminen pystyy työntämään lusikkansa aika moneen soppaan ihan helpostikin, kunhan vaan priorisoi ja järjestelee aikataulut tehokkaasti. Olen toisaalta myös sitä mieltä, että ihminen ei ole parhaimmillaan silloin, kun kaikki voimavarat on käytetty äärimmilleen, ollakseen mahdollisimman tehokas. Itselläni on tällaiseen tehokkuuden tavoittelun taipumusta, olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin.

Onko se sitten jollain tavalla väärin olla laiska? Pitäisikö kaikki aikataulut venyttää aina ihan sinne tappiin asti, jotta saisi mahdollisimman paljon asioita suoritettua? Onko rentoutuminen tai parisuhdeaika sellaisia, joista todella kannattaa tinkiä?

Olen huomannut jo nyt, että se juokseminenkin vie aikaa pois jostain muusta. Joko koulutehtävien tekoon jää vähemmän aikaa, tai sitten yhteinen aika puolison kanssa jää ihan olemattomiin. On kyllä melkoinen taitolaji saada kaikki mahtumaan kalenteriin niin, että kaikki ovat sopivassa tasapainossa ja kaikki tarvittavat asiat tulevat silti tehdyksi ajallaan.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että koulutehtävät laahaavat muutenkin jäljessä, ja vaikka motivaatiota löytyisi niin monet kerrat olen herännyt päätteen äärestä iltaisin yhä uudelleen ja uudelleen, olen siis alkanut pilkkimään jo ennen yhdeksää. Juokseminen on sitä kovin kaivattua omaa aikaa, ja parempi fyysinen kunto pitää mielenkin virkeämpänä. Lenkin jälkeen sitä vaan on usein liian väsynyt keskittyäkseen koulujuttuihin, enkä toisaalta haluaisi jättää lenkkiä myöskään sinne ihan myöhäiseen iltaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

Olenko oikeasti liian kiireinen vaiko vain huono tekemään aikatauluja? Löytyykö sieltä ruudun takaa muita saman ongelman kanssa painivia?

Seuraavana suunnitelmana olisi lukujärjestyksen tekeminen, jos asioiden selkeä jäsentely olisi ratkaisuna ongelmaan. 🙂

Continue Reading