Helmikuu 2017 kuvina

Vuoden lyhyin kuukausi on nyt takana päin. Maaliskuu antaa kivasti jo toivoa keväästä, vaikka juuri tällä hetkellä ulkona oleva räntäsade ei kovasti mieltä ylennä. Päivät on kuitenkin jo niin pitkiä, ettei töistä tarvitse tulla kotiin enää pimeässä – kuinka ihanaa!

Helmikuussa vietin pojan kanssa viikon talviloman, tein töitä ja opiskelin. Ja koska tekemistä ei ollut vielä tarpeeksi, niin päätin myös työntää lusikkani soppaan puolison teknologiasivuston osalta. Hulluutta? Ehkä. Toisaalta tuo kyseinen sivusto tarjoaa viestintäopiskelijalle melkoiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä, ja jos hyvin käy niin voin jopa rakentaa opinnäytetyöni kaiken tämän ympärille – mahtavaa! Plussana vielä yhteinen ”harrastus” tuon toisen puoliskon kanssa.

Siinäpä oli kuulumiset lyhyesti, nyt on aika kurkistaa minkälaisia kuvia sain aikaan helmikuun osalta. 🙂

Laskiaispullat oli ihan must have -herkku, jolla herkuteltiin kahtena viikonloppuna. Minityypille maistui pullasta vain kerma ja hillo.

Jatkuvan sairastelun seurauksena inspiroiduin tekemään pitkästä aikaa smoothien pakastimen antimista. Smoothie sisälsi ananasta, banaania, karhunvadelmaa, tyrniä ja trooppista sekamehua. Ei yhtään hullumpi!

Loman aikana kelit suosivat ja tuli vietettyä paljon aikaa ulkona. Suureksi harmiksi jouduin myös putsaamaan kahtena peräkkäisenä aamuna koirankakat pikkumiehen kengänpohjista, ja kolmantena päivänä vielä omistani. Siitä johtuen nyt on ihan pakko pyytää keräämään ne p*rkeleen kakat pois sieltä jalkakäytäviltä ja teiden varsilta! #koirankakkaraivo

”Lue pari kurssilistassa olevaa kirjaa ja tee niistä lyhyt kirja-arvostelu.” Helppoa, ajattelin! Mutta miksi ne kaikki kirjat on niin paksuja!? Tämä on edelleen to do -listalla.

Opettelin myös syksyllä käydyn Sisäisen laskennan -kurssin asiat taas uusiksi, sillä tentti vierähti aika kauas itse kurssista. Vielä samana päivänä ennen tenttiä olin ihan varma siitä etten pääse läpi koko tentistä, mutta kummasti sitä tekstiä tuli kuitenkin paperiin sillä H-hetkellä.

Välillä meilläkin osataan ottaa rennosti. Otettais vielä rennommin, jos toi kirja olisi jokin muu kuin koulukirja. 😉

Saimme mieheni veljeltä jouluna lahjaksi erilaisia erikoisoluita, jotka pistimme yksi kerrallaan testiin Netflix-iltojen ohessa.

Poika oli rakentanut omatekoiset portaat, jotta pääsisi kiipeämään sänkyyn. Olen melko varma että suoritus epäonnistui (ilman haavereita), mutta mm. tuosta johtuen meille saapuu tavallinen sänky piakkoin – jaiks!

Näköjään VAIN YHDEN talouspaperipalasen hakeminen voi osoittautua taaperolle vähän haasteelliseksi…

Lomalla kävimme vierailemassa Helsingin Kaupunginmuseon Lasten kaupungissa, josta voit lukea lisää täältä.

Näissä tunnelmissa jatkamme kohti uusia seikkailuja! Aurinkoista maaliskuun alkua kaikille. 🙂 <3

Continue Reading

Syyskuu kuvina

Hyvää lokakuun puoliväliä! Syyskuusta on vierähtänyt jo näppärästi kaksi viikkoa, mutta koska ollaan VASTA seuraavan kuun puolivälissä, ajattelin ettei vielä ole liian myöhäistä koostaa syyskuun kuvapostausta. 😉

Syy hitaaseen postaustahtiin ja todella heikkoon sisältöön on edelleenkin kiire ja väsymys. Koulutehtäviä riittäisi jonoksi asti, mutta monena iltana olen niin väsynyt että teen nekin vasta sitten kun deadlinet hengittää jo niskaan.

Viimeiset pari viikkoa meillä on koko perhe sairastellut enemmän tai vähemmän, joista viimeisimpänä pojan korvatulehdus ja nyt sitten meikäläisen flunssa. Jes.

Ensi viikon illat oli tarkoitus viettää koulussa intensiiviviikolla, projektijohtamisen kurssilla. Nyt on kuitenkin sairastelu ja muut kiireet vieneet veronsa ja päätin jättäytyä pois kurssilta. Harmi sinänsä, sillä siinä olisi saanut viikossa yhden kurssin kokonaan suoritettua!

Siinä oli lyhyesti meidän kuulumiset, ei varsinaisesti mitään uutta. 😀

Huomasin, että syyskuun osalta oli kertynyt tosi vähän kuvia. Varmaankin edellä mainitut syyt ovat vaikuttaneet asiaan jonkun verran, mutta sain kuitenkin muutaman kuvan raavittua kasaan.

kollaasi1

  1. Jostain takavasemmalta yhtäkkiä alkanut uhmaikä koettelee välillä pienen pojan hermoja. Lattialle heittäydytään huutamaan välillä milloin mistäkin syystä.
  2. Huomasin yhtenä päivänä, että pannunalusiin oli purtu koloja. Nyt niitä on vielä lisääkin… Raukka ei saa ruokaa?
  3. Yksi sunnuntaipäivä vierähti Haltialan tilalla katselemassa elukoita. Kanat olivat kovin juttu heti traktoreiden jälkeen. Oli muuten lämmintä!
  4. Käytiin Verkkokauppa.comissa pyörähtämässä, ja samalla tutkittiin kattotasanteella olevaa hävittäjää.

kollaasi2

  1. Erään taloyhtiön edustalta löytyvä tuulimylly on ollut viimeaikoina meidän ykköskohde, kun ollaan käyty lenkillä anopin kanssa. ”MYLLY!” kuuluu pienen pojan suusta aina kun tuulimylly on näkyvissä.
  2. Tein pitkästä aikaa ”apinaevästä” eli myslipatukoita, kun tuolle pikkumiehelle on välillä vaikea keksiä tarjottavaa. Eivät kelvanneet nekään…
  3. Syyskuussa vietettiin monta viikonloppuaamua lenkin päätteeksi koirapuistossa.
  4. Eräänä iltana karvainen lapsi joutui harjattavaksi. Tässä saldo toisesta kankusta. Toista kankkua ei enää antanut harjata… Karvanlähtöaika. <3

kollaasi3

1. & 2. Imuri on pienen pojan paras ystävä. Odottelen sitä päivää, kun sitä oikeasti osataan käyttää. 😉

3. & 4. Anoppi oli käynyt poimimassa puolukoita! Onnekkaana sain siitä kokonaisen ämpärillisen, josta tein mm. muffinseja. Suureksi yllätykseksi muffinsit menivät kaupaksi myös miesväelle.

Siinä oli taas kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta. Palailemme asiaan viimeistään kuukauden päästä! Toivotaan, että arki tästä taas tasaantuu ja ehdin palailemaan myös blogin ääreen hieman tiiviimmin.

Nyt kääriydytään vilttiin ja nautitaan kynttilöistä ja pimeistä illoista, tunnelmallista lokakuun jatkoa! <3

Continue Reading

Kiire – mikä ihana tekosyy

Vai onko? Kävin tässä taannoin keskustelua erään henkilön kanssa urheiluharrastuksista. Sanoin harrastavani tällä hetkellä vain juoksemista, sillä minulla ei ole kovinkaan paljon aikaa harrastuksille. Tarvitsen harrastuksen, jota voin toteuttaa juuri silloin kun minulle itselleni sopii, ja juokseminen on juurikin sitä. Tämän henkilön mielestä kiire on todella huono tekosyy, ja hänen mielipiteensä sai minut vähän ärsyyntymään.

Kiire on varmasti monelle helppo tekosyy siihen, että jättää asioita tekemättä. Mutta kun sinulla on työ, korkeakouluopinnot, lapsi, koira, mies sekä se harrastus, voin sanoa että kiire ei ole pelkkä tekosyy sille, että harrastaa VAIN juoksemista.

Olen aika vahvasti sitä mieltä, että ihminen pystyy työntämään lusikkansa aika moneen soppaan ihan helpostikin, kunhan vaan priorisoi ja järjestelee aikataulut tehokkaasti. Olen toisaalta myös sitä mieltä, että ihminen ei ole parhaimmillaan silloin, kun kaikki voimavarat on käytetty äärimmilleen, ollakseen mahdollisimman tehokas. Itselläni on tällaiseen tehokkuuden tavoittelun taipumusta, olen kirjoittanut siitä aikaisemminkin.

Onko se sitten jollain tavalla väärin olla laiska? Pitäisikö kaikki aikataulut venyttää aina ihan sinne tappiin asti, jotta saisi mahdollisimman paljon asioita suoritettua? Onko rentoutuminen tai parisuhdeaika sellaisia, joista todella kannattaa tinkiä?

Olen huomannut jo nyt, että se juokseminenkin vie aikaa pois jostain muusta. Joko koulutehtävien tekoon jää vähemmän aikaa, tai sitten yhteinen aika puolison kanssa jää ihan olemattomiin. On kyllä melkoinen taitolaji saada kaikki mahtumaan kalenteriin niin, että kaikki ovat sopivassa tasapainossa ja kaikki tarvittavat asiat tulevat silti tehdyksi ajallaan.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että koulutehtävät laahaavat muutenkin jäljessä, ja vaikka motivaatiota löytyisi niin monet kerrat olen herännyt päätteen äärestä iltaisin yhä uudelleen ja uudelleen, olen siis alkanut pilkkimään jo ennen yhdeksää. Juokseminen on sitä kovin kaivattua omaa aikaa, ja parempi fyysinen kunto pitää mielenkin virkeämpänä. Lenkin jälkeen sitä vaan on usein liian väsynyt keskittyäkseen koulujuttuihin, enkä toisaalta haluaisi jättää lenkkiä myöskään sinne ihan myöhäiseen iltaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

Olenko oikeasti liian kiireinen vaiko vain huono tekemään aikatauluja? Löytyykö sieltä ruudun takaa muita saman ongelman kanssa painivia?

Seuraavana suunnitelmana olisi lukujärjestyksen tekeminen, jos asioiden selkeä jäsentely olisi ratkaisuna ongelmaan. 🙂

Continue Reading