Helmikuu 2017 kuvina

Vuoden lyhyin kuukausi on nyt takana päin. Maaliskuu antaa kivasti jo toivoa keväästä, vaikka juuri tällä hetkellä ulkona oleva räntäsade ei kovasti mieltä ylennä. Päivät on kuitenkin jo niin pitkiä, ettei töistä tarvitse tulla kotiin enää pimeässä – kuinka ihanaa!

Helmikuussa vietin pojan kanssa viikon talviloman, tein töitä ja opiskelin. Ja koska tekemistä ei ollut vielä tarpeeksi, niin päätin myös työntää lusikkani soppaan puolison teknologiasivuston osalta. Hulluutta? Ehkä. Toisaalta tuo kyseinen sivusto tarjoaa viestintäopiskelijalle melkoiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä, ja jos hyvin käy niin voin jopa rakentaa opinnäytetyöni kaiken tämän ympärille – mahtavaa! Plussana vielä yhteinen ”harrastus” tuon toisen puoliskon kanssa.

Siinäpä oli kuulumiset lyhyesti, nyt on aika kurkistaa minkälaisia kuvia sain aikaan helmikuun osalta. 🙂

Laskiaispullat oli ihan must have -herkku, jolla herkuteltiin kahtena viikonloppuna. Minityypille maistui pullasta vain kerma ja hillo.

Jatkuvan sairastelun seurauksena inspiroiduin tekemään pitkästä aikaa smoothien pakastimen antimista. Smoothie sisälsi ananasta, banaania, karhunvadelmaa, tyrniä ja trooppista sekamehua. Ei yhtään hullumpi!

Loman aikana kelit suosivat ja tuli vietettyä paljon aikaa ulkona. Suureksi harmiksi jouduin myös putsaamaan kahtena peräkkäisenä aamuna koirankakat pikkumiehen kengänpohjista, ja kolmantena päivänä vielä omistani. Siitä johtuen nyt on ihan pakko pyytää keräämään ne p*rkeleen kakat pois sieltä jalkakäytäviltä ja teiden varsilta! #koirankakkaraivo

”Lue pari kurssilistassa olevaa kirjaa ja tee niistä lyhyt kirja-arvostelu.” Helppoa, ajattelin! Mutta miksi ne kaikki kirjat on niin paksuja!? Tämä on edelleen to do -listalla.

Opettelin myös syksyllä käydyn Sisäisen laskennan -kurssin asiat taas uusiksi, sillä tentti vierähti aika kauas itse kurssista. Vielä samana päivänä ennen tenttiä olin ihan varma siitä etten pääse läpi koko tentistä, mutta kummasti sitä tekstiä tuli kuitenkin paperiin sillä H-hetkellä.

Välillä meilläkin osataan ottaa rennosti. Otettais vielä rennommin, jos toi kirja olisi jokin muu kuin koulukirja. 😉

Saimme mieheni veljeltä jouluna lahjaksi erilaisia erikoisoluita, jotka pistimme yksi kerrallaan testiin Netflix-iltojen ohessa.

Poika oli rakentanut omatekoiset portaat, jotta pääsisi kiipeämään sänkyyn. Olen melko varma että suoritus epäonnistui (ilman haavereita), mutta mm. tuosta johtuen meille saapuu tavallinen sänky piakkoin – jaiks!

Näköjään VAIN YHDEN talouspaperipalasen hakeminen voi osoittautua taaperolle vähän haasteelliseksi…

Lomalla kävimme vierailemassa Helsingin Kaupunginmuseon Lasten kaupungissa, josta voit lukea lisää täältä.

Näissä tunnelmissa jatkamme kohti uusia seikkailuja! Aurinkoista maaliskuun alkua kaikille. 🙂 <3

Continue Reading

2-vuotiaan elämää

Tammikuussa meillä vietettiin pikkumiehen 2v-synttäreitä. On ollut aika huikeaa nähdä miten paljon pieni ihminen voi kahdessa vuodessa kehittyä.

Vielä ensimmäiseen ikävuoteen asti tuo minimies oli todella rauhallista sorttia. Kävelemään lähdettiin vasta viime juhannuksen tienoilla, mutta sen jälkeen ei ole vauhti pysähtynyt lainkaan! Oikeastaan vasta nyt alkaa tuo pieni herra olemaan juurikin sellainen, kun olin kuvitellut hänestä tulevankin – vilkas ja iloinen pieni poika, jolla on aina pilke silmäkulmassa.

2 vuotta on samalla hieno ja todella raivostuttava ikä. Tässä vaiheessa ainakin meillä on opittu jo hurjan paljon sanoja ja lauseita, ja juttua tulee ihan taukoamatta. Jatkuvasti on vauhti päällä ja akrobaattisia taitoja pitää testailla milloin missäkin – usein huonolla menestyksellä.

Taapero haluaisi usein auttaa ja tehdä asiat itse, mutta melko alkeellisilla taidoilla vaikkapa murojen kaataminen kuppiin voi olla melko fiasko. Sitäkin on kokeiltu… Vaikka eihän sitä opi jos ei harjoittele, eikö niin?

Rattaissa istuminen on tylsää ja välillä sinne joudutaan menemään raivareiden kera, jos on kiire tai äitiä ei miellytä pikkuherran reittivalinnat. Myöskään kaupan kärryissä ei olisi enää yhtään kiva istua, paitsi niissä järkyttävissä autokärryissä mihin epätoivon hetkellä poikani kerran laitoin. Sen jälkeen niiden perään on alettu vinkumaan jo autossa matkalla kauppaan ”AUTOKÄRRYT, AUTOKÄRRYT – ON VAPAANA – AUTOKÄRRYT”. Niissä on vaan rasittavan pieni säilytystila jonka lisäksi ne on järkyttävän pitkät ja hankalat työntää. Odotan innolla sitä vaihetta kun lapsi suostuu joko laiskuuttaan istumaan niissä kärryissä tai kulkee mukana vetämättä hyllyistä kaikkea mihin ylettää.

Ruokaillessa syöttötuoli on jo vaihdettu juniorituoliin, ja lusikan lisäksi käyttöön on otettu haarukka. Yritin aluksi tarjota pojalle muovisia haarukoita, mutta nekään ei enää kelpaa. Essu ja ruokalappu on myös ihan vauvoille, eikä niitä saa puettua päälle aiheuttamatta ihan järkyttävää taistelua.

Päiväkodissa on kuulemma pinnasänky vaihtunut tavalliseen sänkyyn, ja odotan kauhulla sitä kun se joudutaan vaihtamaan meilläkin. Tällä hetkellä se on ainoa paikka missä se pysyy paikallaan! Olin ajatellut pitää pinnasänkyä niin kauan kun mahdollista, mutta kai se pitää vaan kohta vaihtaa. Onni on, ettei sieltä olla yritetty vielä kiivetä pois. Vielä. Mahtaako pikkumies pysyä tavallisessa sängyssään vai tuleeko sieltä aina pois uudelleen ja uudelleen? Jännityksellä jäämme odottamaan…

Edellä mainittujen lisäksi ei pidä unohtaa täysin puskista tulevia itkupotkuraivareita tai sitä kun ensin pyydetään jotain eikä sitten halutakaan, ja siitäkin pitää tehdä iso numero. ”BANAANIA! EI HALUU BANAANIA! BANAANIA!” Kaikki tämä koiran tunteikkaan ulvonnan säestämänä.

Raivareita tai ei – en silti vaihtais tätä pikkumiestä mihinkään. <3

Minkälaisia kokemuksia teillä on kaksivuotiaista ja millaisilla keinoilla niistä on selvitty? Kertokaa omat kokemukset kommentteihin!

Continue Reading

Joulukuu kuvina

Joulu ja uusi vuosi on nyt juhlittu, ja paluu arkeen juhlapyhien jälkeen on koittanut.

Vaikka kaikilla pursuaa varmasti koko joulu jo korvista, niin ajattelin silti jatkaa kuukauden kuvapostaus -sarjaa ja koostaa joulukuun tapahtumat kuviksi. Onneksi se ei kuitenkaan sisällä ihan pelkkää joulua.

Osa kuvista on jätetty pois, ettei olisi liikaa vanhan toistoa, mutta osa saattaa olla tuttuja edellisestä postauksesta tai instagramista. Tässä olisi kuitenkin lyhyt kooste meidän joulukuusta. 🙂

Joulukuussa sairasteltiin, mutta siitä huolimatta pieni potilas jaksoi leikkiä ja teloa itseään.

Joulutähti löysi tiensä ikkunaan, mutta lopulta vähän korkeammalle – jostain kumman syystä. Kävimme myös kuuntelemassa Lasten kauneimpia joululauluja pienen tontun kanssa.

Pääsin kokeilemaan Huawein uutukaisia, Huawei Fitiä sekä pinkkiä Honoria. Näistä ehkä lisää myöhemmin. 😉

Ajattelin tehdä helpot, nopeat ja edulliset lahjat muutamille ystäville ja päiväkodin tädeille. Kyllä näihin sittenkin sai aikaa kulumaan.. 😀

Minimies taas perus puuhissaan…

Kävin äidin luona rentoutumassa viinilasin ääressä ja samalla reissulla bongasin Tigerista jotain hupaisaa. Harmi etten löytänyt noita kengänsuojia marraskuun juhliin!

Joululahjojen fiilistelyä. <3

Sitten vielä loppuun ne pakolliset joulukuvat. Sekä kuusi että pukki on edelleen hengissä, jes!

Seuraavassa postauksessa käydään vielä läpi, mitä kaikkea se viime vuosi pitikään sisällään ja mitä tapahtui viime vuodeksi asetetuille tavoitteille sekä kurkataan vuoden suosituimmat postaukset.

Stay tuned! 🙂

Continue Reading

Marraskuu kuvina

Ennen kun käännetään katseet kokonaan joulun suuntaan, voitaisiin vielä kurkistaa mitä se marraskuu pitikään sisällään. 🙂

Omalta osaltani marraskuu oli varmasti koko vuoden juhlapitoisin kuukausi, josta mainitsinkin jo edellisessä postauksessani. Marraskuu, kuten myös koko syksy on ollut aika hektistä aikaa koulun suhteen, mutta vielä viikon puristuksen jälkeen sekin alkaa olla tältä vuodelta taputeltu.

Nyt ollaan viikko sairasteltu ja deadlinet hengittää niskaan, mutta koska huomasin että tentti, jota olin aikeissa tehdä tänään onkin avoinna vasta ensi viikolla (näin kartalla sitä taas ollaan), sain ihan loistavan tilaisuuden koostaa teille marraskuun kuvapostauksen jopa melkein ajoissa! 😉 Olkaa siis hyvät:

Marraskuu oli opiskelun aikaa. Ensin työn puolesta vartijakurssilla (jep, taas) ja sen ohella vähän ruotsia ja kaikkea muuta ihanaa.

Marraskuussa juhlittiin myös meikäläisen syntymäpäiviä. Maailman parhain työkaveri oli ostanut lahjoja ja järjestänyt aamiaisen töihin. Myös pikkumies oli käynyt mummin kanssa hakemassa äidille kukan, jonka minimies oli kuulemma ihan itse valinnut ja opetellut myös onnittelulaulun. Ihan parhautta. <3

Mustaa vai blingiä? Sitä pähkäiltiin ja päädyin ottamaan lopulta molemmat!

Ensilumista riemastuneena raahasin lapseni heti pulkkamäkeen. Myöhemmin lunta tuli vielä paljon lisää ja siitähän piisasi riemua.

Marraskuussa myös herkuteltiin. Täytyy kyllä tunnustaa, että erikoissuklaiden sijaan preferoin ihan tavallista. 😉

Taapero pääsi käsiksi ostoskassin sisältöön kohtalokkain seurauksin. Ostokset ei kuitenkaan onneksi sisältäneet koirien olutta (!?), joka jäi vielä toistaiseksi mysteerituotteeksi…

Taaperolla vauhtia piisasi ensin DigiExpo, SkiExpo jne. -messuilla sekä myöhemmin pikku supermiehenä päiväkodin naamiaisissa.

Marraskuun huikein tilaisuus oli Tennisgaala, johon sain työkaverini kanssa kunnian osallistua.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Nyt käännetään katseet kohti joulua, joka meidän perheessä järjestetäänkin ihan ensimmäistä kertaa tänä vuonna meidän kotonamme. Toivottavasti saadaan siitä yhtä rento ja seesteinen kuin aina aiempinakin vuosina, taaperosta huolimatta. 😉

Continue Reading

Lokakuu kuvina

Koko syksy on mennyt taas ihan hurjaa vauhtia, ja nyt loppuvuotta kohden meno vaan kiihtyy. Kalenteri täyttyy merkinnöistä vielä kiivaammin kuin vuoden aikana normaalisti, mutta onneksi meno taas rauhoittuu lähempänä joulua.

Tiesin jo etukäteen, että tästä loppuvuodesta tulee suhteellisen rankka. Olen onnekkaasti pystynyt opiskelemaan lähes täysin virtuaalisesti viimeiset 1,5 vuotta, mutta nyt kurssilistalle on kasaantunut kursseja joita ei ole mahdollisuutta suorittaa etänä. Otin tälle syksylle kaksi lähiopetuksena toteutettavaa kurssia, joten maanantaisin ja tiistaisin illat menevät koulussa. Onneksi näillä kursseilla on kuitenkin joitakin poikkeuksia, joten ihan joka viikolle ei välttämättä kouluiltaa osu ainakaan molemmille päiville.

Koulun lisäksi minun piti suorittaa töitä varten vartijakurssin toinen osuus, joka kesti puolitoista viikkoa. Voin vain sanoa, että onneksi pääsin eilen takaisin töihin. 😀

Mutta sitten itse asiaan: lokakuun kuvapostaukseen on kertynyt aika vähän kuvia, mutta eikös laatu korvaa määrän? 😉

kollaasi1

  1. Potalla on parasta istua suihku kädessä ja pleikkarin ohjain kädessä. Niin, ja tietty housut jalassa.
  2. Vartijakurssin voimankäyttökoulutuksen jälkeen oli paikat vähän hellänä ja ranteet mustelmilla.

kollaasi2

  1. Avokadoleivät on edelleen ehkä parasta ikinä. Harmittaa, että kuvan leivät onnistuin pilaamaan sitruuna-sormisuolalla ja pippurilla. Never again.
  2. Lokakuussa käytiin viikonloppuisin metsäretkillä. <3

kollaasi3

  1. Minimies sai ensimmäisen korvatulehduksen, joka meni onneksi aika helposti ohi. Kuvassa selviytymispakkaus. 🙂
  2. Pieni korvapotilas sammui kesken leikin lattialle – Kuomat jalassa. <3

kollaasi4

  1. …kun taapero löysi käyttöohjelaatikon.
  2. Pikkumies löysi myös vaatekaapin perälle jemmatut sukset, ja olisi ollut kovasti lähdössä jo hiihtelemään.

kollaasi5

  1. Sain mieheltäni perinteisen synttärilahjan, eli lahjakortin alusvaateliikkeeseen. Ihan vaan pari viikkoa ajoissa, sillä synttärit ovat vasta 9.11. 😀
  2. Taapero päätti kurottaa itselleen hedelmävadilta banaania, ja kuinkas sitten kävikään. Hyvästi Pentik.
  3. Se fiilis, kun illalla ei jaksa tehdä yhtään mitään. Näitä iltoja on ollut nyt viimeaikoina aika paljon.

Siinä oli taas pikainen kooste lokakuun tunnelmista, ei siis mitään kovin uutta ja ihmeellistä. 😉

Talvea kohti mennään – muistetaanhan pukeutua lämpimästi ja näkyä pimeällä!

Continue Reading

Taaperon iltapuuhat

Tuota maagista kahden vuoden ikää lähestyessä alkaa huomata lapsessa taas uusia hassuja piirteitä. Esimerkiksi iltapuuhista on tullut meillä varsinainen sirkus, ainakin verrattuna parin kuukauden takaiseen aikaan. Ajattelin tiivistää teille esimerkin meidän tyypillisestä illasta, veikkaan että kuulostaa monelle hyvinkin tutulta. 🙂

Iltapala-aikaan pikkumies lähtee yleensä pakoon, ellen saa houkuteltua jollain todella hyvällä iltapalalla. Tällainen on kuitenkin harvinaista, sillä yleensä se mikä on kelvannut eilen, ei kelpaakaan enää tänään. Tämä on asettanut myös hieman päänvaivaa kaupassa, sillä olen yrittänyt tähän asti pysyä vielä aika terveellisellä tiellä. Nyt on ollut kuitenkin pakko ottaa kovat keinot käyttöön ja kokeilla vähän sokerisempiakin juttuja, kuten mehukeittoja, viilejä ja jugurtteja, mutta ne on yleensä jääneet yhden illan jutuiksi.

20161019_191657

Useimmiten meidän iltapalat on koostuneet TALK-muroista, sillä puuro ei ole kelvannut kotona enää aikoihin. Murojen lisäksi olen saattanut tarjota hedelmiä, mutta niistäkin on suurin osa yleensä lentänyt lattialle. Tällä hetkellä lähes ainoa takuuvarma hedelmä on banaani, jonka syömistä piti jossain vaiheessa jopa vähän rajoittaa.

Seuraavan kerran juostaan pakoon yleensä siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa pukemaan yökkäreitä päälle ja pesemään hampaita. Tämä juoksentelu tapahtuu yleensä ihan hyvällä mielellä, joten se on yleensä lähinnä huvittavaa kun pieni nakupelle juoksee ympäri kämppää kikatellen. Ainakaan vielä ei yleensä vedetä raivareita kun käyn noutamassa pojan takaisin iltatoimien pariin.

Kun yökkärit on puettu ja hampaat pesty, poika usein kiipeää huoneensa nojatuoliin ja sanoo ”SATU”. Meidän satuhetket on kaikkea muuta paitsi idyllisen rauhallisia tarinatuokioita, sillä yleensä se päättyy siihen että poika alkaa touhuamaan kesken lukemisen omiansa tai alkaa selailemaan kirjaa omin päin – jolloin sitä on tietenkin vähän hankalaa enää lukea.

20161019_183101

Unilaulua on useimmiten vaikea laulaa pidättelemättä naurua, kun tyyppi hoilaa täysillä omia laulujaan sekalaisilla sanoilla ja sävelillä. Yleensä kesken lauleskelun aletaan yhtäkkiä huutaa vettä tai ”palaa” (=välipalaa eli pussisosetta), eikä huuto lakkaa ennen kuin herra saa haluamansa.

Vielä juuri ennen nukahtamista hoetaan satunnaisia sanoja yhteen pötköön. Yleensä ne liittyvät jotenkin päivän tapahtumiin, mutta välillä ovat vain ihan satunnaisia sanoja tyyliin ”iskä-äiti-moottori-iskä-moottori-kaivuri” .

Hetken päästä kuuluukin vain tasaista tuhinaa.

Kyllä pienen pojan elämä on niin hassua. <3

Continue Reading

Syyskuu kuvina

Hyvää lokakuun puoliväliä! Syyskuusta on vierähtänyt jo näppärästi kaksi viikkoa, mutta koska ollaan VASTA seuraavan kuun puolivälissä, ajattelin ettei vielä ole liian myöhäistä koostaa syyskuun kuvapostausta. 😉

Syy hitaaseen postaustahtiin ja todella heikkoon sisältöön on edelleenkin kiire ja väsymys. Koulutehtäviä riittäisi jonoksi asti, mutta monena iltana olen niin väsynyt että teen nekin vasta sitten kun deadlinet hengittää jo niskaan.

Viimeiset pari viikkoa meillä on koko perhe sairastellut enemmän tai vähemmän, joista viimeisimpänä pojan korvatulehdus ja nyt sitten meikäläisen flunssa. Jes.

Ensi viikon illat oli tarkoitus viettää koulussa intensiiviviikolla, projektijohtamisen kurssilla. Nyt on kuitenkin sairastelu ja muut kiireet vieneet veronsa ja päätin jättäytyä pois kurssilta. Harmi sinänsä, sillä siinä olisi saanut viikossa yhden kurssin kokonaan suoritettua!

Siinä oli lyhyesti meidän kuulumiset, ei varsinaisesti mitään uutta. 😀

Huomasin, että syyskuun osalta oli kertynyt tosi vähän kuvia. Varmaankin edellä mainitut syyt ovat vaikuttaneet asiaan jonkun verran, mutta sain kuitenkin muutaman kuvan raavittua kasaan.

kollaasi1

  1. Jostain takavasemmalta yhtäkkiä alkanut uhmaikä koettelee välillä pienen pojan hermoja. Lattialle heittäydytään huutamaan välillä milloin mistäkin syystä.
  2. Huomasin yhtenä päivänä, että pannunalusiin oli purtu koloja. Nyt niitä on vielä lisääkin… Raukka ei saa ruokaa?
  3. Yksi sunnuntaipäivä vierähti Haltialan tilalla katselemassa elukoita. Kanat olivat kovin juttu heti traktoreiden jälkeen. Oli muuten lämmintä!
  4. Käytiin Verkkokauppa.comissa pyörähtämässä, ja samalla tutkittiin kattotasanteella olevaa hävittäjää.

kollaasi2

  1. Erään taloyhtiön edustalta löytyvä tuulimylly on ollut viimeaikoina meidän ykköskohde, kun ollaan käyty lenkillä anopin kanssa. ”MYLLY!” kuuluu pienen pojan suusta aina kun tuulimylly on näkyvissä.
  2. Tein pitkästä aikaa ”apinaevästä” eli myslipatukoita, kun tuolle pikkumiehelle on välillä vaikea keksiä tarjottavaa. Eivät kelvanneet nekään…
  3. Syyskuussa vietettiin monta viikonloppuaamua lenkin päätteeksi koirapuistossa.
  4. Eräänä iltana karvainen lapsi joutui harjattavaksi. Tässä saldo toisesta kankusta. Toista kankkua ei enää antanut harjata… Karvanlähtöaika. <3

kollaasi3

1. & 2. Imuri on pienen pojan paras ystävä. Odottelen sitä päivää, kun sitä oikeasti osataan käyttää. 😉

3. & 4. Anoppi oli käynyt poimimassa puolukoita! Onnekkaana sain siitä kokonaisen ämpärillisen, josta tein mm. muffinseja. Suureksi yllätykseksi muffinsit menivät kaupaksi myös miesväelle.

Siinä oli taas kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta. Palailemme asiaan viimeistään kuukauden päästä! Toivotaan, että arki tästä taas tasaantuu ja ehdin palailemaan myös blogin ääreen hieman tiiviimmin.

Nyt kääriydytään vilttiin ja nautitaan kynttilöistä ja pimeistä illoista, tunnelmallista lokakuun jatkoa! <3

Continue Reading

Elokuu kuvina

Loman jälkeinen arki on alkanut kiireisenä. Päivät vierii vauhdilla töissä ja illat menee kouluhommien parissa. Yöt on nukuttu huonosti ja aamuisin on herätty jo reilun kuukauden verran ennen viittä, joten väsymys vie osan tehokkuudesta. Juoksemassa en ole käynyt loman jälkeen lainkaan, sillä joinakin iltoina ei vain jaksa tehdä yhtään mitään. Koko kesän treenit meni ennen kouluhommia, ja nyt on pakko kääntää asiat päälaelleen, että asiat etenee.

Näistä syistä myös blogin kirjoittelu on jäänyt säälittävän vähälle, mutta eiköhän tässä saada asioita tasapainoon syksyn mittaan. Elokuun kuvapostaus on kuitenkin vihdoin saatu rustattua kasaan, ja tässäpä olisi meikäläisen lomakuukausi kuvien muodossa. 🙂

kollaasi1a

  1. Pieni ruokataiteilija taas vauhdissa. Tästäkö syystä amerikkalaisissa elokuvissa leikataan leivistä aina reunat pois? 😀
  2. Leikkipuiston parhaimpia juttuja on kaikki muu kuin leikkitelineet ja hiekkalelut.
  3. Elokuussa piipahdettiin ilmaisilla Lastenfestareilla. Ihan kiva reissu, mutta kivointa taisi olla matkan varrella näkyneet sorsat ja joutsenet.
  4. Loma oli hyvää aikaa sanoa hyvästit tutille. Siitä voit lukea lisää täältä.

kollaasi2

Säällä kuin säällä, loma oli loistavaa aikaa ulkoiluun. <3

kollaasi3

Lomalla tunnetusti myös syödään hyvin, ja tässä siitä muutama räpsy. Vasemmalla alakulmassa taidonnäyte broileripyöryköistä (:D), joiden taikina jäi HIEMAN liian löysäksi pelastusyrityksistä huolimatta. Maistuivat silti hyvältä, joten maku korvaa ulkonäön. 😉

kollaasi4

  1. Yhdet monista kirppislöydöistä! Koko setti taisi olla 6 tai 8 euroa, niin halpaa etten enää edes muista. Hyviä löytöjä kuitenkin.
  2. Junamatkalla tenttiin, johon en ollut oikeastaan valmistautunut. Läpi meni kuitenkin!
  3. Koira päätti taiteilla uuden designin suolatippapulloon.
  4. Sain yhden ikuisuusprojektin päätökseen! Kuvassa komeilevan hyllyn vahasin kovalla kiireellä pois alta ennen töiden alkua jo JOULUKUUSSA. Hyllystä oli kuitenkin hyllytapit hukassa enkä saanut aikaiseksi hommata uusia, joten se lojui vaivaiset 8kk meidän makuuhuoneessa odottamassa kasaamista…

kollaasi5

1. & 2. Todisteita opiskelusta. 😉

3. Pieni apulainen ollut taas kovasti vauhdissa. Porrasjakkara sai siirtyä parvekkeelle ja tuon folion käyttäminen on ollut muuten tosi mukavaa…

kollaasi6a

1. & 2. Vietettiin treffi-iltaa Classical Trancelations -konsertissa, jossa konemusabiiseistä oli tehty klassiset versiot. Oli muuten aivan huikea keikka!!!

3. & 4. Maailman helpoin lounas syntyy munakkaasta, ja maailman paras jälkkäri vohveleista. <3

kollaasi7

RUN, RUN, RUN. Viikkoa ennen puolimaratonia potkaisin varpaan kynnykseen ja luulin että se murtui. Hyvin sillä kuitenkin jolkotteli menemään, vaikka kipeä olikin.

kollaasi8

1. & 2. Juoksukuvat jatkuu! Nimittäin koko kesän juoksutreenit huipentui elokuun lopulla puolimaratoniin. Lopputulokseen sai olla tyytyväinen, sillä alitin tavoitteeni (2:10-2:20) ihan reippaasti ajalla 2:02:47. 🙂

3. & 4. Loppuun vielä varhaisten aamujen tunnelmia. <3

Hyvää alkanutta syksyä! 🙂

Continue Reading

Hyvästi, tutti!

Nyt on kulunut viikko siitä, kun päätin ottaa pojalta tutit pois käytöstä. Meillä ei ole tutteja syöty päivisin oikeastaan koskaan, vaan se on ollut aina vain nukkumiskäytössä. Ajattelin että tuo vieroittaminen sujuisi varmaan helpommin, mitä aikaisemmassa vaiheessa sen tekee, joten päätin että nyt olisi hyvä hetki.

Halusin toteuttaa tämän tutista erkaantumisen lomani aikana muutamastakin eri syystä. Olin varautunut siihen, että nukkuminen tai vähintäänkin nukkumaan meneminen olisi levotonta ja öistä saattaisi tulla katkonaisempia jos lapsi ei herätessään osaisikaan nukahtaa kunnolla ilman tuttia. Ajattelin myös että lapsen on helpompi opetella päiväunilla nukahtamaan ilman tuttia, kun vieressä ei ole niitä päiväkodin muita lapsia tutti suussa. Tutin ehtii myös ehkä ”unohtaa” tässä muutaman lomaviikon aikana, jotka meillä on vielä edessä, joten ehkä se tutin kaipuu ei tule siellä päiväkodissakaan enää takaisin.

20160811_192242

Ensimmäisenä iltana pojan nukuttamiseen meni noin puoli tuntia, joka on siis huomattavasti enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Yleensä nukkumaan mennessä on riittänyt että olen laulanut unilaulun, ja poika on jäänyt tutti suussa sänkyynsä nukahtamaan kun poistun huoneesta. Tällä kertaa sängyssä riekuttiin koko laulun ajan pystyssä, ja höpöteltiin niitä näitä. Lopulta poika höpötteli itsensä uneen sen kummemmin tuttia huutelematta. Seuraavat illat ovat toistaneet aika pitkälti samaa kaavaa, toisinaan on mennyt hieman pidempään ja toisinaan tuo nukahtaminen on ollut nopeampaa. Poika ei kuitenkaan yleensä malta jäädä nukahtamaan itsekseen, vaan minun täytyy jäädä huoneeseen kunnes hän nukahtaa.

Yöt ovat menneet todella vaihtelevasti. Meitä on kiusannut todennäköisesti tuloillaan olevat poskihampaat ja mahdollisesti siihen liittynyt kuume ja yleinen ärtyneisyys. Ajankohta ei siis ehkä sittenkään ollut paras mahdollinen tähän projektiin, mutta mistäpä sitä olisi voinut tietää! Kaksi yötä meillä meni ihan muutaman tunnin yöunilla, jatkuvasti heräillen ja uudelleen nukahtamisessa kesti pitkään. Päätin aina aamuyöllä siirtyä pojan viereen lattialle nukkumaan, kun en jaksanut seistä sängyn vieressä tai raahautua jatkuvasti ylös omasta sängystä. Nyt pari viime yötä täällä ollaan taas jälleen nukuttu, vain kerran on yöllä herätty ja silloin on nukahdettu suhteellisen nopeasti uudelleen.

Tuttia ei olla kertaakaan huudeltu, ja juhlallisesti kaikessa hiljaisuudessa heitin ne tänään roskikseen. Julistan vieroitusprojektin päättyneeksi, JES!

Nyt vielä odotellaan johtuuko tuo päivisin tapahtuva kiukuttelu ja huutaminen niistä hampaista vai nostaako sieltä alkava uhmaikä päätänsä. 😉

Minkä ikäisenä teillä vieroitettiin tutista ja minkälainen prosessi siitä seurasi? Menikö se helposti vaiko kenties vaikeimman kautta? Kertokaa kokemuksia!

 

Continue Reading

Heinäkuu kuvina

Taas on yksi kuukausi hiipinyt ohitse ihan huomaamatta. Vaikka koko heinäkuu vierähti töissä, niin onneksi arkeen on mahtunut vähän muutakin. Tässäpä teille siis heinäkuu kuvien muodossa. 🙂

Kollaasi1

  1. Brion puiset lelut on mieluisia leikkikaluja, hyvä ettei niitä tullut turhaan hamstrattua vain äidin iloksi.
  2. Tällainen pieni salamatkustajahiiri löytyi kassin pohjalta, kun palattiin mummulasta. Mitenköhän lie sinne joutunut…

Kollaasi2

  1. Note to self: jos otat kananmunan töihin evääksi, laita se rasiaan…
  2. Kotitekoiset lapsilukot saa kyytiä. Ens kerralla vahvempaa teippiä. 😉

Kollaasi3

  1. Yhtenä arki-iltana käytiin ihastelemassa Haltialan tilan eläimiä. Harmillisesti siellä oli joku moottoripyörätapaaminen samaan aikaan, joten kiertely jäi vähän puolitiehen.
  2. Aamulenkillä törmättiin jättiläistoukkaan, varmaan 10cm pitkä ja peukalon paksuinen. Viisaammat osaa kertoa lajin…

Kollaasi4

Yhtenä päivänä käytiin ihastelemassa lampaita. Bää!

Kollaasi5

Juoksuvarusteet saivat päivitystä lenkkareilla, kompressiosukilla ja shortseilla. Kyllä nyt kelpaa!

Kollaasi6

  1. Samsungin Gear VR sai vihdoinkin käyttöä, kun kokeiltiin pomminpurkupeliä. Yllättävän koukuttava ja sai kyllä pulssin nousemaan! Tässä vierähti yksi lauantai-ilta ihan kevyesti…
  2. Isä ja poika, käsikädessä. <3

Kollaasi7

  1. Testissä tällaisia. HartSport oli jees vaikkakin typerä annoskoko. Energiageeli pisti pakin sekaisin, ei jatkoon.
  2. Jonkun ravintoterapeutin mukaan lounaalla sopiva annos hiilareita olisi puolikkaan nyrkin kokoinen annos. Tuossako siis kahden päivän lounaslisuke? 😀

Kollaasi8

Paremmat annoskoot näissä ruuissa. 😉 Käytiin juhlistamassa kuudetta hääpäivää Woolshed Barissa ja elokuvissa. Oli muuten ihan loistavat pihvit!

Kollaasi9

  1. Aamukahvi ja villasukat. <3
  2. Töistä saatiin kesälahjaksi viiniä. En pistänyt pahakseni.

IMG_20160712_182929

Sellaisia tunnelmia koettiin heinäkuussa. Elokuu onkin meikäläisen lomakuukausi, joten katsotaan minkälaisia otoksia saadaan kuukauden päästä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, nauttikaa viimeisestä kesäkuukaudesta! 🙂

Continue Reading